Tähdet eivät valaise yötaivasta kuin Aurinko

Jos maailmankaikkeus on ääretön, eikö tähtiä silloin pitäisi olla äärettömän paljon ja yötaivaan aivan valoisa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Saksalainen Wilhelm Olbers kysyi 1823 tähtitieteellisen aikakauskirjan julkaisijalta, miksi yötaivas ei ole valoisa kuin Auringon pinta, vaikka joka suuntaan katsottaessa tulee vastaan kirkas tähden pinta. Kauan pohdittua ongelmaa alettiin kutsua Olbersin paradoksiksi. Aiemmin pimeyden oletettiin johtuvan punasiirtymästä. Jos taivaankappale loittonee katsojasta, sen säteilyn aallonpituus kasvaa ja siirtyy kohti spektrin punaista päätä. Tuolloin valo menettää energiaa ja muuttuu himmeämmäksi. Nykyään selityksen uskotaan löytyvän lähinnä siitä, että universumin näkyvä osa on rajallinen. Tähdet ovat olleet olemassa vain äärellisen ajan, ja etäisimpien tähtien valo ei ole vielä saapunut Maahan. Nyt näkyvällä valolla on ollut ”vain” vajaat 14 miljardia vuotta aikaa levitä alkuräjähdyksen jälkeen.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: