Kaasumolekyylit karkaavat Kuun pinnalta

Onko Maan kiertolainen ainoa kuu, jolla ei ole kaasukehää? Ja miksei Kuulla ole sitä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Kyllä Kuullakin on kaasukehä, mutta se on hyvin ohut. Kuun painovoima on niin heikko, että se ei pysty pitämään kaasumolekyylejä otteessaan vaan ne pääsevät karkaamaan avaruuteen. Kaasussa molekyylit liikkuvat irrallaan toisistaan ja voivat saavuttaa hyvinkin suuren nopeuden. Mitä kuumempaa kaasu on, sitä nopeammin sen molekyylit liikkuvat. Jotta kaasukehä voisi säilyä kappaleen ympärillä, kaasumolekyylien keskinopeuden on oltava alle kuudesosa kappaleen pakonopeudesta. Pakonopeus on pienin nopeus, jolla kappale voi poistua toisen kappaleen painovoimakentästä.

Maa pitää kaasumolekyylit visusti otteessaan, sillä Maan pakonopeus on 40?000 kilometriä tunnissa. Kuussa pakonopeus on 8?500 kilometriä tunnissa. Koska Kuun aurinkoisella puolella lämpötila nousee yli sataan asteeseen, huomattava osa kaasumolekyyleistä liikkuu paljon pakonopeuden kuudesosaa suuremmalla vauhdilla.

Kuun kaasukehän massa on noin kymmenen tonnia. Se koostuu pääosin vedystä, heliumista, argonista ja neonista. Kaasut ovat enimmäkseen peräisin aurinkotuulesta, mutta jonkin verran kaasuja syntyy myös kuuperän radioaktiivisten aineiden hajoamisprosesseissa.

Kiinnostaako Kuu? Lue lisää kuunpimennyksestä.

Myös Jupiterin Io-kuulla, jota peittävät rikkidioksidia syöksevät tulivuoret, on melko ohut kaasukehä. Ainoa kuu, jolla on planeettoihin verrattava kaasukehä, on Saturnuksen suurin kuu Titan. Sen typestä ja metaanista koostuva kaasukehä on jopa tiheämpi kuin Maan ilmakehä.

Kaasumolekyylit pysyvät Titanin ympärillä, vaikka sen painovoima on vain seitsemäsosa Maan painovoimasta, koska Titanin pinnan lämpötila on 180 astetta pakkasen puolella.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: