Elämää avaruudessa Enceladus

Saturnuksen kuu Enceladus on paksun jäävaipan peitossa. Vaipan alla, nestemäisessä meressä, on kuitenkin edellytyksiä elämälle.

Missä Maan ulkopuolista elämää todennäköisimmin esiintyy?

Avaruudesta on vuosia etsitty elämän merkkejä. Suosituimpiin ehdokkaisiin kuuluu kuita ja planeettoja, jotka keskinäisistä eroistaan huolimatta ovat kaikki jäätävän kylmiä ja pienempiä kuin Maa. Lisäksi kaikki sijaitsevat Aurinkokunnassamme.

perjantai 17. helmikuuta 2017 teksti Karen Grubbe

Paras ehdokas: Europa

  • Läpimitta: 3 122 km 
  • Lämpötila: –170 °C

Laattatektoniikka voi kertoa elämästä Europassa

Jupiterin Europa-kuun jääkuoressa on suuria halkeamia, ja kuoren erkanevien osien välissä näkyy leveänä nauhana hiljattain muodostunutta uutta jäätä. Tähtitieteilijät ovat pitkään pohtineet, mihin vanhaa jääkuorta katoaa, koska Europa ei kuitenkaan laajene.

>> Lähde auringonpimennysmatkalle USA:n etelävaltioihin.

Nyt on löydetty selitykseksi se, että vanhasta jäästä koostuvat jääkuoren kappaleet painuvat toisen kappaleen alle samalla tavalla kuin maankuoren laatat maapallolla ja sulautuvat lämpimämpään, alempana sijaitsevaan jääkerrokseen. Europassa on siis laattatektoniikkaa niin kuin Maassakin – siellä vain on maankuoren laattojen sijasta jäälaattoja.

Europan jään halkeamista voi kulkeutua molekyylejä kuun pinnanalaiseen mereen. Siksi monet tähyävät juuri Europaan etsiessään elämän merkkejä avaruudesta.

Koska Europassa on sekä jään alla laaja meri että pinnalla oikeat kemialliset olosuhteet, pikku kuu on nyt ensimmäisellä sijalla tähtitieteilijöiden luettelossa taivaankappaleista, joissa saattaa esiintyä Maan ulkopuolista elämää.

Laattatektoniikan aiheuttama kiertoliike kuun pinnan ja sisuksen välillä voi nimittäin kuljettaa molekyylejä pinnalta pinnanalaiseen mereen, jonka aiemmin oletettiin olevan läpitunkemattoman jääkerroksen ympäröimä.

Toiseksi paras ehdokas: Mars

  • Läpimitta: 6 792 km 
  • Lämpötila: –63 °C

Napojen jää suojelee ehkä elämän rippeitä

Mars on eniten Maata muistuttava planeetta, mutta sen kaasukehä on liian ohut suojaamaan eliöitä avaruudesta tulevalta säteilyltä. Mars kuuluu silti Maan ulkopuolisen elämän ehdokkaisiin.

Moni asia viittaa siihen, että Mars aiemmin muistutti Maata enemmän kuin nyt ja että sen pinnalla virtasi vettä. Siksi elämän rippeitä saattaa olla jäljellä planeetan napajäässä.

Monien Marsia tutkineiden luotainten ja mönkijöiden välittämistä tiedoista on päätelty, että nuori Mars muistutti paljon Maata. Sen pinnalla virtasi vettä, ja tuliperäinen toiminta saattoi kuljettaa elämän rakennusaineita pinnalta planeetan sisukseen.

Vaikka Marsin pinta nykyään on kuiva ja autio, planeetan varhaisajoilta peräisin olevat pieneliöt ovat saattaneet etsiä turvapaikkaa jäästä, jota yhä on navoilla heti pinnan alla.

Kolmanneksi paras ehdokas: Enceladus

  • Läpimitta: 499 km 
  • Lämpötila: –222 °C

Elämää voi kätkeytyä pinnanalaiseen mereen

Saturnuksen kuu Enceladus muistuttaa Jupiterin Europaa, koska silläkin on paksun jäävaipan alla nestemäinen valtameri.

Enceladuksen jäävaippa kätkee sisäänsä valtameren, jossa mahdollisesti voi esiintyä elämää.

Tähtitieteilijät ovat hiljattain löytäneet Enceladus-kuussa yli 100 vesihöyrystä ja jäästä koostuvaa geysiriä analysoimalla Saturnusta ja sen kuita tutkivan Cassini-luotaimen kuvia.

Luotain on aiemmin osoittanut, että Enceladuksessa on elämän rakennusaineita, muun muassa hiiltä ja vetyä, samoin kuin sulasta kiviaineksesta koostuva ydin.

Kolme edellytystä elämälle

Vesi, energia ja kemia ovat ne kolme edellytystä, joita tutkijat pitävät tärkeimpinä etsiessään elämää avaruudesta.

1. NESTEMÄINEN VESI Kaikki solut sisältävät nestemäistä vettä, ja Maassa elämä syntyi ilmeisesti meressä. Astrobiologit arvelevat siksi, että vakaa määrä nestemäistä vettä on ensimmäinen elämän edellytys.

2. ENERGIA Kaikilla eliöillä on aineenvaihdunta, joka vaatii energiaa. Se voi tulla Auringosta, tai se voi olla kemiallista energiaa, jota eliö tuottaa sulattaessaan ravintoaan.

3. KEMIA Maassa kaikki elämä koostuu molekyyleistä, jotka ovat monimutkaisia yhdistelmiä eri alkuaineista, kuten hiilestä, vedystä ja typestä.

Tutki merien syvyyksiä ja kaukaisia galakseja.

3 nroa Tieteen Kuvalehteä 9,90. Napsauta tästä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: