© Claus Lunau

5 planeettaa oudon sään armoilla

Rubiinipilviä ja rautasateita. Uudet tehokkaat teleskoopit tuovat tietoisuuteemme miljardien kilometrien päässä sijaitsevien eksoplaneettojen sääilmiöt. Niiden sää ei muistuta lainkaan Maan säätä.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2018 teksti Mikkel Meister

1. Rubiini- ja safiiripilvet valaisevat yötä

© Claus Lunau

1 040 valovuoden päässä Maasta sijaitsee HAT-P-7b-eksoplaneetta, jonka kaasukehässä on rubiini- ja safiiripilviä. 

Näin uskoo tähtitieteilijäryhmä, joka on tutkinut planeetasta heijastuvaa valoa. 

Kaasukehässä on alumiinioksidia, jonka kiteistä muotoa kutsutaan korundiksi. 

Korundin karmiininpunainen muunnos tunnetaan rubiinina, muunväriset safiireina. Vuonna 2016 brittiläisen Warwickin yliopiston tutkijat löysivät Kepler-teleskoopin avulla todisteita siitä, että pilvet ja myrskyt ovat planeetalla hyvin yleisiä. 

Myrsky syntyy, kun yöpuolen ”kylmä” noin 1 800-asteinen ilma kohtaa päiväpuolen jopa 2 500-asteisen ilman. 

Lämpötilaero johtuu siitä, että kaasujätti kiertää tähteään niin, että sen päiväpuoli on aina kääntyneenä hehkuvan kuumaa tähteä päin.

2. Musta planeetta syö melkein kaiken valon

© Claus Lunau

Mustempaa kuin hiili. Niin pimeältä maailma näyttää TrES-2b-kaasuplaneetalla. 

Harvardin-Smithsonianin astrofysiikan keskuksen ja Princetonin yliopiston tähtitieteilijöiden mukaan planeetta imee jopa 99,9 prosenttia siihen kohdistuvasta keskustähden valosta. TrES-2b on siten pimein tunnetuista eksoplaneetoista.

Syynä pimeyteen on osaksi se, että planeetan kaasukehässä on valoa imeviä aineita natriumia, kaliumia ja titaanidioksidia.

Tutkijat etsivät vielä lisäselvitystä siihen, mistä eksoplaneetan melkein täydellinen pimeys johtuu.

3. Lasimyrskyt etenevät 8 600 km/h

© Claus Lunau

HD 189733b on Maan tavoin sininen, mutta väri ei johdu vedestä. Astronomit uskovat, että eksoplaneetan sinisen värin synnyttävät silikaattihiukkaset eli pienet lasinsirut. 

Vuonna 2015 brittiläisen Warwickin yliopiston tutkijat laskivat, että planeetalla tuulen nopeus yltää jopa 8 600 kilometriin tunnissa. 

Tutkijat mittasivat, miten paljon valoa kaasukehän natriummolekyylit sitoivat itseensä ja miten niiden absorbointikyky muuttui planeetan kiertäessä tähteään. 

Ero osoitti, miten molekyylit liikkuivat, ja kertoi myös niiden – ja tuulen – nopeuden.

LÄHDE LÖYTÖRETKELLE UNIVERSUMIIN tilaamalla Tieteen Kuvalehti

4. Kaasujätillä sataa rautaisia pisaroita

© Claus Lunau

Jupiteria muistuttavalle OGLE-TR-56b-eksoplaneetalle sataa sulaa rautaa. Niin ainakin tähtitieteilijät uskovat. 

Kun kaasukehän lämpötila nousee noin 1 700 asteeseen, rauta voi muodostaa pilviä, joista teoriassa voi sataa rautapisaroita. 

Planeetta löydettiin vuonna 2002, ja sen olemassaolo todistettiin vuotta myöhemmin. 

Mittaukset osoittivat, että OGLE-TR-56b kiertää tähtensä vain 29 tunnissa. Toisin sanoen vuosi siellä kestää ainoastaan 29 tuntia, mikä on yksi lyhyimmistä tunnetuista kiertoajoista.

5. 200 000 kilometriä pitkä pyrstö

© Claus Lunau

Kaasujätti Osiris sijaitsee niin lähellä tähteään, että kuumuus muuttaa kaasukehän planeetan perässä kulkevaksi komeettamaiseksi pyrstöksi.

Hubble-teleskoopin avulla tutkijat ovat mitanneet pyrstön vetymäärän tutkimalla vedyn spektriviivoja ultraviolettialueella eli Lymanin sarjan viivoja. 

Kun planeetta kulkee tähden editse, valo himmenee.

Tutkijat ovat laskeneet, että tähden kirkkauden himmeneminen vastaa vetypilveä, joka peittää 15 prosenttia tähdestä. 

Tutkijoiden mukaan Osiris-planeetan perässä on noin 200 000 kilometriä pitkä pyrstö, joka vedyn lisäksi sisältää happea ja hiiltä. Ilmeisesti pyrstö loittonee planeetasta suunnilleen 100 kilometrin sekuntinopeudella.

Katso WEIRDEST WEATHER IN THE UNIVERSE -filmi ja roppakaupalla muita dokumentteja uudesta DOCMA-suoratoistopalvelusta. 

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: