MAATA LÄHELLÄ
MAATA LÄHELLÄ

Proxima B sijaitsee lähellä Maata, ja sillä on monia yhtäläisyyksiä maapallon kanssa.

© Planetary Habitability Laboratory/University of Puerto Rico at Arecibo

5 asiaa, joiden vuoksi Proxima B on hyvä asuinpaikka

Vettä ja siedettävä lämpötila. Aurinkokunnan lähin naapuri, Proxima B -planeetta, voi olla paras ehdokas Aurinkokunnan ulkopuolisen siirtokunnan tyyssijaksi. Lue tästä, mistä syystä.

tiistai 9. toukokuuta 2017 teksti Rolf Haugaard Nielsen

1. Planeetta muistuttaa Maata

© M. Kornmesser/ESO

Proxima B on Maan tavoin kiviplaneetta, mutta sen massa on noin 30 prosenttia suurempi ja se saattaa olla hieman Maata kookkaampi. Arvioiden mukaan sen säde on 80–150 prosenttia Maan säteestä. 

2. Matka-aika on lyhyt

Proxima B kiertää Proxima Centauri -tähteä, joka sijaitsee vain 4,2 valovuoden päässä Maasta. Vaikka etäisyys on 271 000 kertaa matka Maasta Aurinkoon, se tekee planeetasta Aurinkokunnan lähimmän naapurin.  

Yksistään jo tämä tekee Proxima B:stä hyvän matkakohteen, sillä uusien ja nopeampien, esimerkiksi antiaineella kulkevien, avaruusalusten kehittäminen voi lyhentää matka-ajan vain seitsemään vuoteen.

3. Planeetalla on – ehkä – vettä

© M. Kornmesser/ESO

Proxima B sijaitsee elinkelpoisella vyöhykkeellä vain 7,3 miljoonan kilometrin päässä tähdestään Proxima Centaurista. Se on melko lähellä tähteä, mutta ei niin lähellä, että se paahtuisi, sillä tähti on punainen kääpiö, joka on pienempi ja viileämpi kuin Aurinko. 

Etäisyys tähteen merkitsee, että Proxima B ei pyöri akselinsa ympäri vapaasti, vaan se on luultavasti lukittunut tähteen ja kääntää siksi aina saman puolen tähteä kohti. Päiväpuolella on yli 100 astetta lämmintä, ja yöpuoli on ikiroudassa. Jos tilanne on tällainen, vettä voi esiintyä vain puolien raja-alueilla. 

Toisaalta planeetta voi myös pyöriä akselinsa ympäri. Tällöin sen lämpötila olisi hyvin Maan kaltainen, ja vesi pysyy nestemäisenä joka puolella planeettaa.

4. Kaasukehä – ehkä – suojaa planeettaa 

Proxima Centauri -kääpiö lähettää suuria määriä säteilyä, ja siksi planeettaan kohdistuu 400 kertaa niin paljon röntgensäteilyä kuin Maahan. Paksu pilvipeite ja tiheä kaasukehä voivat kuitenkin suojata sitä haitalliselta säteilyltä.  

Jos planeetta pyörii nopeasti, sitä voi myös ympäröidä voimakas magneettikenttä, joka ohjaa säteilyn planeetan ohi.

5. Planeettaa voidaan tutkia

© ESO

Tulevina vuosina tutkitaan Maassa ja avaruudessa sijaitsevilla teleskoopeilla, muun muassa Chilessä rakenteilla olevalla Extremely Large Telescopella eli E-ELT:llä – planeetan kaasukehän paksuutta, magneettikentän voimakkuutta ja pinnanmuotoja, jotta niistä saadaan kylliksi tietoa ennen ensimmäistä miehitettyä lentoa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: