Marraskuun 4. päivänä 2010 Nasan EPOXI-luotain ohitti Hartley 2 -komeetan ainoastaan 700 kilometrin päästä. Luotain joutui ohilennon aikana pienten ja isojen lumipallojen pommitukseen, sillä luotaimen pinnasta sinkosi Auringon lähellä avaruuteen kaasua, pölyä ja lumipalloja.
Kookkaimmat lumimöykyt olivat noin koripallon kokoisia. Luotaimeen osui yhdeksän pienempää palloa, mutta se selvisi tulituksesta vaurioitta. Komeetasta sinkoavien lumipaakkujen rakenne on nimittäin hyvin löyhä, sillä ne koostuvat miljoonista hiukkasista, joiden koko on mikrometriluokkaa. Luotaimeen osuneet pallot painoivat siis vain noin 0,2 milligrammaa.
EPOXI havaitsi maapähkinää muistuttavan pienen komeetan pinnassa lukuisia kaasusuihkuja. Mittauslaitteet osoittivat, että suihkuja syntyy, koska komeetan pölyisen ja kallioisen pinnan alla on jäätynyttä hiilidioksidia. Kun hiilidioksidijää höyrystyy, kaasu tunkeutuu pinnan halkeamista ja tempaisee mukaansa pölyä. Juuri tällaisesta pölystä ja kaasusta syntyy komeetan pyrstö. Se, että suihkujen muodostumisen syyksi paljastuikin nyt hiilidioksidijään kaasuuntuminen, oli pienoinen yllätys, sillä aiemmin on oletettu, että syynä olisi komeetan pinnalla olevan vesijään höyrystyminen.
EPOXI-luotain kuvasi komeettaa 700 kilometrin etäisyydeltä.
Hartley 2 -komeetta kiertää Aurinkoa soikionmuotoista rataa pitkin. Yhteen kierrokseen kuluu 6,5 vuotta. Kun komeetta on lähimpänä Aurinkoa, se on vain kahdeksan miljoonaa kilometriä Maan radan ulkopuolella. Kun Hartley 2 on kauimpana Auringosta, sen rata kulkee Jupiterin radan ulkopuolella. EPOXI kohtasi komeetan, kun se oli lähellä Maan rataa. Täällä komeetan pinnan lämpötila on niin korkea, että hiilidioksidi höyrystyy ja pyrstö näkyy selvästi. Jupiterin radan toisella puolella taas on niin kylmää, että siellä ei synny kaasusuihkuja.
Kun komeetta on lähellä Aurinkoa, sen pinnan alla oleva hiilidioksidijää höyrystyy.
Höyry purkautuu pinnan halkeamista ja nappaa mukansa vesijäästä syntyneitä lumipalloja ja pölyä.

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.