Avaruusmatkat

  • Sivu 1 / 10Seuraava
  • Kuusi kaveria kopissa

    TK nr. 16/2009 s. 50-55.

    Miehitetystä lennosta Marsiin on jo esimakua. Euroopan avaruusjärjestön Esan ja venäläisen tutkimuslaitoksen Mars 500 -kokeessa on pidetty ihmisiä eristyksissä 105 vuorokautta. Ensi vuonna koehenkilöiden hermot pannaan vielä kovemmalle koetukselle, kun he joutuvat olemaan 520 päivää ilman yhteyttä ulkomaailmaan. Tarkoitus on selvittää, onko kolmen vuoden avaruusmatka liikaa ihmisen psyykelle.

  • Oikea asu joka lähtöön

    TK nr. 17/2009 s. 64-69.

    Täydellistä avaruuspukua ei vielä ole keksitty, vaikka miehitettyjä lentoja on tehty jo yli 50 vuotta. Jotta suunnitellut matkat Kuuhun ja Marsiin voitaisiin toteuttaa, Nasa on nyt ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen alkanut kehittää uusia pukuja. Kolmen erityyppisen asun on määrä turvata astronauttien henki kriisissä kuin kriisissä.

  • Keveämmin kiertoradalle

    TK nr. 18/2009 s. 26-27.

    Euroopassa kehitellään avaruuslentokonetta. Sen suihku- ja raketti­moottorin yhdistelmä tekisi satelliittien kuljettamisesta ja avaruusmatkailusta nykyistä halvempaa. Skylon-aluksen toivotaan valmistuvan 10–15 vuoden kuluessa.

  • Viimeinen lento

    TK nr. 15/2009 s. 56-61.

    Joulukuussa 1972 tehtiin Kuuhun toistaiseksi viimeinen miehitetty lento. Apollo 17 -lennolla lyötiin monta aiempaa ennätystä. Ensinnäkin astronautit oleskelivat Kuun pinnalla yli kolme vuorokautta ja keräsivät kolmella retkellään yli 115 kiloa kuukiviä. Ehkä merkittävintä lennossa oli kuitenkin se, että astronauttien joukossa oli tutkijankoulutuksen saanut geologi.

  • Hubblen 20. vuosi

    TK nr. 2/2010 s. 70-73.

    Huhtikuussa 20 vuotta täyttävä Hubble-avaruusteleskooppi on laajentanut merkittävästi käsitystä maailman­kaikkeudesta. Pienistä alkuvaikeuksista huolimatta se on jopa ylittänyt suunnittelijoiden odotukset. Huoltolentoja ei enää tehdä, mutta Hubblen oletetaan toimivan vielä nelisen vuotta.

  • Avaruussukkuloille jatkoaika

    TK nr. 6/2000 s. 30-33.

    NASAn neljä avaruussukkulaa alkavat lähestyä eläkeikää. Ne suunniteltiin alun perin 20 vuoden käyttöä varten. Säästösyistä niitä ei kuitenkaan aiota panna viralta, vaan ne modernisoidaan. Uusien suunnitelmien mukaan nykyisillä avaruussukkuloilla lennetään vielä ehkä jopa 20 vuotta.

  • Marsiin ennätysajassa

    TK nr. 10/2001 s. 42-45.

    Uuden plasmaraketin ansiosta miehitetty avaruuslento Marsiin on lähempänä kuin koskaan. Raketissa on kaksi vaihdetta, joten työntövoimaa voidaan säätää tarpeen mukaan. Matka lyhenee kahdeksasta kuukaudesta neljään eli astronautit pääsevät perille hyvässä kunnossa.

  • Luotain ampuu kovilla

    TK nr. 10/2005 s. 54-55.

    Deep Impact luotaimen laukaisema ohjus osuu Tempel 1 komeettaan 4. heinäkuuta. Törmäyksessä komeetasta irtoaa materiaa, jota analysoimalla saadaan tietoa komeetan sisäosien rakenteesta sekä ajasta juuri Aurinkokunnan muodostumisen jälkeen.

  • Apollo-puvut toimivat erinomaisesti kuukävelyillä. Vain kuupöly aiheutti ongelmia.

    Kuupuku kestää kulutusta

    03.01.2010.

    Apollo-astronautit käyttivät Kuussa kuupukua. Parhaillaan suunnitellaan pukua uusia kuulentoja varten.

  • EMU-pukua käyttävä astronautti voi viipyä avaruuden tyhjiössä jopa kahdeksan tuntia.

    3 käyttöä, 3 pukua

    03.01.2010.

    Täydellistä avaruuspukua ei vielä ole keksitty, vaikka miehitettyjä lentoja on tehty jo yli 50 vuotta. Jotta suunnitellut matkat Kuuhun ja Marsiin voitaisiin toteuttaa, Nasa on nyt ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen alkanut kehittää uusia pukuja.

  • Pelastuspuku siirtymisvaiheisiin

    03.01.2010.

    Pelastuspukua käytetään laukaisu- ja laskeutumisvaiheissa. Se suojaa paineenlaskulta ja sen pitää näkyä kauas, jos astronautteja joudutaan etsimään hätälaskun jälkeen.

  • Vuonna 1984 Bruce McCandless leijui raketti­repulla varustetussa EMU-puvussaan sadan metrin päähän aluksesta.

    Tyhjiöön sopiva puku

    03.01.2010.

    Kun astronautit liikkuvat Kansainvälisen avaruusaseman ulkopuolella, heillä on suojanaan avaruuskävelypuku.

  • Cernan testasi kuuautoa ennen varsinaisia tutkimusretkiä. Toinen retki Kuussa oli ennätyspitkä, sillä Cernan ja Schmitt ajoivat yli yhdeksän kilometrin päähän kuumoduulista.

    Apollo 17: Viimeisellä lennolla tehtiin ennätyksiä

    07.10.2009.

    Joulukuussa 1972 tehtiin toistaiseksi viimeinen lento. Silloin astronautit oleskelivat Kuussa yli kolme vuorokautta, keräsivät yli 115 kiloa kuukiviä ja ensimmäistä kertaa Kuun pintaa tutki myös geologi.

  • Irwin valmistelee kuuautoa ensimmäistä ajoa varten. Taustalla kohoaa Hadleyn vuori, jota astronautit aikovat tutkia lähempää.

    Apollo 15: Autoilua Kuussa

    07.10.2009.

    Apollo 15:n astronautit kartoittivat ensimmäisinä Kuun vuoristoseutua. Vaikka tutkimusretkeläisten apuna oli tällä kertaa auto, kyse ei ollut mistään sunnuntaiajelusta.

  • Antares-kuumoduulin yksi jalka osui kraatteriin, joten se seisoi Kuussa hieman vinossa.

    Apollo 14: Kolmas kerta Kuussa

    07.10.2009.

    Apollo 13 -lennon epäonnistumisen jälkeen Nasalla ei ollut varaa toiseen fiaskoon. Apollo 14 -lennolla telakoitumisessa oli kuitenkin ongelmia ja laskeutumisvaiheessa tutka petti, mutta lopulta astronautit pääsivät Kuuhun.

  • Jim Lovellin ja Jack Swigertin piti rakentaa hiilidioksidi­suodatin mm. käsikirjan pahvi­kannesta, parista paperipussista, teipistä ja sukkaparista.

    Apollo 13: Räjähdys avaruudessa

    07.10.2009.

    Kun Apollo 13 oli vajaan 330 000 kilometrin päässä Maasta, aluksen happitankki räjähti. Alkoi kamppailu elämästä ja kuolemasta, josta aluksen kolme astronauttia kuitenkin selvisivät voittajina.

  • Salama, joka osui alukseen 36 sekuntia laukaisun jälkeen, jatkoi matkaansa maahan laukaisurampin viereen. Sitten iski toinen salama.

    Apollo 12: Salaman armoilla

    07.10.2009.

    Vain puoli minuuttia laukaisun jälkeen Saturn 5 -raketti osui kahden salaman tielle. Näytti siltä, että Nasan toinen miehitetty kuulento päättyy täydelliseen katastrofiin ennen kuin se oli ehtinyt kunnolla alkaakaan.

  • Edwin ”Buzz” Aldrinista otettu kuva juuri ennen  kuin hän ja Neil Armstrong lähtivät viimeiselle osuudelle kohti Kuuta 20. heinäkuuta 1969.

    Apollo 11: Kuun pinnalla

    07.10.2009.

    Kesällä 1969 koko maailma seurasi, kun Neil Armstrong ja Edwin Aldrin olivat ensimmäisinä ihmisinä saapumassa Kuuhun. Vaikka laskeutuminen ei sujunut suunnitelmien mukaan, matka päättyi onnellisesti.

  • Chaffee, White ja Grissom kuolivat hieman ennen suunniteltua lentoa, kun testin aikana syttyi tulipalo.
  • Charles M. Duke kerää geologisia näytteitä.

    Apollo 16: Teknisiä ongelmia

    06.10.2009.

    Moottorivika oli keskeyttää Apollo 16:n lennon 15 kilometrin päässä Kuusta. Lopulta Houston antoi laskeutumisluvan mutta kiristi samalla astronauttien työtahtia, sillä paluuta aikaistettiin päivällä.

  • Sivu 1 / 10Seuraava