Miksi Länsi-Euroopan mailla ei ole avaruussukkulaa?

Länsi-Euroopasta löytyisi varmasti riittävästi taitotietoa myös avaruussukkulaohjelman toteuttamiseen. Yhteiseurooppalaista avaruussukkulaa ei ole rakennettu ilmeisesti paljolti taloudellisista syistä. Nykytietojen mukaan Yhdysvallat tekee viimeisen avaruuslennon nykyisellä sukkulakalustollaan toukokuussa 2010. Sen jälkeen käytössä on vain venäläisiä Sojuz-aluksia siihen asti, kun Nasan sukkuloiden seuraajaksi kaavailtu Orion ja Sojuzit korvaava Kliper valmistuvat. Mahdollisuuksia rakentaa eurooppalainen avaruussukkula selvitettiin 1980-luvulla. Varsinkin Ranska oli asiassa aktiivinen.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Länsi-Euroopasta löytyisi varmasti riittävästi taitotietoa myös avaruussukkulaohjelman toteuttamiseen. Yhteiseurooppalaista avaruussukkulaa ei ole rakennettu ilmeisesti paljolti taloudellisista syistä. Nykytietojen mukaan Yhdysvallat tekee viimeisen avaruuslennon nykyisellä sukkulakalustollaan toukokuussa 2010. Sen jälkeen käytössä on vain venäläisiä Sojuz-aluksia siihen asti, kun Nasan sukkuloiden seuraajaksi kaavailtu Orion ja Sojuzit korvaava Kliper valmistuvat. Mahdollisuuksia rakentaa eurooppalainen avaruussukkula selvitettiin 1980-luvulla. Varsinkin Ranska oli asiassa aktiivinen. Sillä olikin oma Hermes-hankkeensa. Kysymyksessä oli Ariane-kantorakettiin liitettävä suhteellisen pieni sukkula. Hermes-projekti sisältyi jonkin aikaa Euroopan avaruusohjelmana tunnettuun kansainväliseen toimintasuunnitelmaan. Hermes-hankkeen tavoitteeksi asetettiin, että sukkula pystyisi viemään avaruusasemalle neljän tonnin hyötykuorman lisäksi jopa viisi ihmistä. Sukkulan kehitystyö lopetettiin 1995, kun kustannukset karkasivat käsistä. Hankkeeseen oli jo tuolloin uponnut kolmisen miljardia euroa. Euroopassa tapahtuneiden poliittisten muutosten jälkeen Venäjä ja Euroopan avaruusjärjestö Esa etsivät uusia yhteistyömahdollisuuksia. Venäjä alkoi suunnitella Sojuz-kaluston ja miehittämättömät Progress-alukset korvaavaa sukkulaa, Kliperiä, joka on määrä laukaista avaruuteen kertakäyttöisellä kantoraketilla. Esa neuvotteli Venäjän kanssa 2000-luvulla Kliper-hankkeen toteuttamisesta yhteistyönä, mutta aie kariutui 2005, kun Esa ei saanut omalle osalleen riittävää rahoitusta. Venäjän on määrä tehdä Kliperillä miehittämätön koelento 2011 ja ensimmäinen miehitetty avaruuslento 2012. Esan tavoitteena on nyt kehittää miehittämättömästä ATV-kuljetusaluksesta versio, joka voisi kuljettaa myös 3–4 avaruuslentäjää. Tuloksia odotetaan syntyvän vuoteen 2015 mennessä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: