Andreas Mogensen pääkuva

Tanskalaisastronautti on matkalla ISS-asemalle etananvauhtia

Kun tanskalaisastronautti Andreas Mogensen lähti keskiviikkona venäläisellä raketilla kohti ISS-asemaa, hänestä tuli ensimmäinen tanskalainen avaruudessa. Matka kestää ISS:n sijainnin vuoksi kokonaista kaksi vuorokautta.

tiistai 1. syyskuuta 2015 teksti Karine Kirkebæk

Keskiviikkoaamuna 07.37 Tanskan aikaa Esan tanskalainen astronautti Andreas Mogensen aloitti kahden kollegansa – venäläisen Sergei Volkovin ja kazakstanilaisen Aidyn Aimbetovin – kanssa matkan kohti Kansainvälistä avaruusasemaa ISS:ää.

Katso laukaisu tästä [02.30]:

Avaruusasemalle on matkaa vain noin 400 kilometriä eli vähemmän kuin Vaasasta Joensuuhun, mutta Andreas Mogensen kollegoineen joutuu taittamaan sinne normaalia pidemmän matkan.

Andreas Mogensenin matka-aika piteni

Matkan ISS-asemalle suunniteltiin alun perin kestävän vain kuusi tuntia, mutta koska asema on tällä hetkellä radallaan korkeassa kohdassa, matka-aika pidennettiin kahdeksi vuorokaudeksi. Siksi myös nyt matkalla olevien ja ISS-asemalla oleskelevien kuuden astronautin tervetuloillallista siirrettiin parilla päivällä.

ISS kiertää Maata 400 kilometrin korkeudessa ja etenee radallaan 28 800 kilometrin tuntinopeudella. Raketin pitää saavuttaa sama korkeus ja nopeus, jotta telakoituminen avaruusasemaan varmasti onnistuu. Valmisteluihin tarvitaan kaksi vuorokautta eli 34 kierrosta Maan ympäri.

ISS-aseman korkeutta nostettiin kesäkuussa, jotta se ei törmäisi avaruudessa leijuvaan avaruusromuun.

Astronauteille jää vähemmän aikaa tieteen tekemiseen

Andreas Mogensenia kuljettava venäläinen Sojuz-raketti laukaistiin Baikonurin avaruuskeskuksesta Kazakstanista. Raketti tarvitsee matkansa ensimmäisten yhdeksän minuutin aikana 300 tonnia polttoainetta.

Sojuz TMA-18M-raketti saapui 31. elokuuta Kazakstanin arolla sijaitsevalle laukaisurampille junan kyydissä. Raketti on 50 metriä korkea ja se painaa 310 tonnia.

Ennen laukaisua astronautit ovat olleet karanteenissa, jotta he eivät ole olleet alttiina bakteereille ja viruksille. Varotoimenpide tehdään sekä ISS-asemalle nyt matkaavien kolmen että siellä jo oleskelevien kuuden astronautin terveyden ja turvallisuuden vuoksi. Sairauden sattuessa avaruus ei ole paras oleskelupaikka.

Vaikka matka-aika Maasta asemalle on pidentynyt huomattavasti, avaruusmatkan kokonaiskesto on yhä kymmenen päivää. Toisin sanoen Andreas Mogensenilla ja kahdella muulla astronautilla on vähemmän aikaa suorittaa niitä kokeita ja tehtäviä, joita heidän on määrä tehdä ISS-asemalla.

Andreas Mogensen aikoo ottaa avaruudesta kuvia salamoista

Avaruudessa Andreas Mogensenin pitää muun muassa tutkia syöpäsoluja painottomuudessa ja lähettää kaksi tanskalaista satelliittia avaruuteen. Satelliitit ovat Aalborgin yliopiston ja tanskalaisen GomSpace-avaruusyrityksen hankkeita. Toinen valvoo laiva- ja toinen lentoliikennettä.

Andreas Mogensen aikoo ehtiä myös valokuvata salamoita ja ukkoskuuroja. Kuvien on määrä auttaa tutkijoita ymmärtämään, mitä ilmakehässä tapahtuu ukonilmalla. Niistä toivotaan apua muun muassa siihen, miten ukkosmyrskyt kuljettavat vesihöyryä läheltä Maan pintaa troposfäärin ylimpiin kerroksiin ja edelleen stratosfääriin.

Jos kaikki menee hyvin, Andreas Mogensenin on mahdollisuus myöhemmin urallaan päästä joko Kuuhun tai Marsiin.

Tutustumiskierros ISS-asemalla

Andreas Mogensenin tavoin monet varmasti haluavat matkata ISS-asemalle, mutta vain harvoilla on siihen mahdollisuus. Kaipuuta avaruuteen voi lievittää hieman alankomaalaisen astronautin kuvaamalla videopätkällä:

MAISEMAT AVARUUDESTA

[

Katso](http://tieku.fi/maailmankaikkeus/avaruusmatka/maan-ympari-iss-aseman-matkassa-0) avaruusgalleriasta, millaiset näkymät ISS-aseman astronauteilla on Maahan.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: