Esrange launch 01

Painottomat solut ottivat selfien avaruudessa

Kansainvälinen tutkijaryhmä on Ruotsissa kuvannut ensimmäistä kertaa solun sisäosia painottomassa tilassa. Koe on osa tutkimusta, jonka tavoitteena on parantaa astronauttien olosuhteita tulevaisuuden pitkillä avaruusmatkoilla.

tiistai 28. huhtikuuta 2015 teksti Gunver Lystbæk Vestergård. Kuva: Jesper Rais

Aplodit raikuivat ja riemu nousi kattoon Esrangen avaruuskeskuksessa Pohjois-Ruotsissa, kun TEXUS 52 -raketti viime viikon alussa avasi 260 kilometrin avaruuslennon jälkeen laskuvarjonsa.

13-metrisen raketin mukana oli mikroskooppi, joka laservalon avulla onnistui kuvaamaan elävän solun sisäosia ensimmäisen kerran painottomassa tilassa. Tavoitteena oli selvittää, mitä astronauttien soluille tapahtuu avaruuslennoilla.

Ruotsin avaruuskeskus sijaitsee erämaassa

Juuri ennen laukaisua saksalaisen DLR-avaruuskeskuksen insinöörit huomasivat, että johto varjosti kameraa. Siksi raketti piti avata vielä aivan viime hetkellä.

Tunnin myöhästymisen jälkeen raketti nousi avaruuteen Ruotsin erämaasta Kiirunan lähistöltä Esrangen avaruuskeskuksesta, joka tarjoaa tutkimuslaitoksille mahdollisuuden laukaista omia raketteja avaruuteen.

Avaruusmatka on kuin jalkapallo-ottelu

Raketissa oli mukana tanskalaisen Aarhusin yliopiston koe, jossa testattiin, miten kilpirauhasen solut käyttäytyvät avaruuslennolla painottomassa tilassa.

Mikroskoopin laservalo saa solun sisäosan loistamaan. Lennon aikana muista tutkijoista eristyksissä bunkkerissa istuneen 27-vuotiaan tohtoriopiskelijan Sascha Koppin vastuualueena oli saada kamera tarkentamaan soluun muutaman sekunnin kuluessa.

Kun jätin hänet bunkkeriin, minua hermostutti. Tilanne tuntui jalkapallo-ottelulta. Kun pilliin vihellettiin, hän teki työnsä, kertaa lehtori Thomas Corydon Aarhusin yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Corydon johtaa solujen avaruuslentokoetta yhdessä avaruuslääketieteen professorin Daniela Grimmin kanssa.

Solujen avaruusmatka on kallis

20 minuutin lennon jälkeen raketin matka päättyi lumeen. TEXUS-avaruusohjelman tähän asti kallein – noin 2,5 miljoonaa euroa maksanut – ja monimutkaisin koe oli onnistunut.

Solujen tutkiminen painottomassa tilassa avauuslennoilla on tällä hetkellä kasvava tutkimusala.

Tulevaisuuden avaruusmatkat pitää suunnitella uudelleen

Nyt tiedetään, että jokainen elävä solu käyttäytyy painottomuudessa eri tavalla kuin Maassa. Se, mitä soluille tapahtuu avaruudessa, pitää ottaa huomioon tulevaisuuden pitkiä miehitettyjä avaruuslentoja suunniteltaessa:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: