Lentonsa jälkeen Ham vietti eläkepäiviä kahdessa eläintarhassa. Se kuoli 1983.

© NASA

3 eläintä, jotka valloittivat avaruuden

Avaruusajan varhalsvuosina el ollut lalnkaan selvää, pysyykö ihminen hengissä painottomassa tilassa. Ongelma ratkaistiin lähettämällä avaruuteen eläimiä, jotka testasivat karuja oloja ihmisen puolesta. Ne olivatkin varsinaisia avaruuspioneereja.

sunnuntai 5. marraskuuta 2017 teksti Lea Holyze

1.Apina ahkeroi avaruudessa - 1961

KOE: Ham-simpanssista tuli USA:n avaruuspioneeri, kun se lähetettiin avaruuteen Mercury-hankkeessa tammikuussa 1961.

Tarkoituksena oli testata, pystyykö Ham suoriutumaan siellä tehtävistä. Se oli opetettu vetämään vivusta sinisen lampun syttyessä loistamaan. Jos se ei tehnyt niin, se sai pienen sähköiskun. Onnistumisesta taas oli palkintona banaanilastu.

LÄHDE LÖYTÖRETKELLE UNIVERSUMIIN tilaamalla Tieteen Kuvalehti

TULOS: Ham veteli ahkerasti vivusta avaruusmatkallaan – keskimäärin vain sekuntia hitaammin kuin Maassa. Tutkijat näkivät, että elävät olennot pystyvät työskentelemään avaruudessa.


2. Sammakot lisääntyivät -1992 

Jo 1970 kokeiltiin, miten härkäsammakot kestävät avaruuslentoja. Niihin asennettiin mikroelektrodeja, jotka mittasivat elintoimintoja.

© GETTY/ALL OVER

KOE: Nasan Endeavour-avaruussukkulan matkassa vuonna 1992 oli sammakon alkioita. Puolet niistä kehittyi painottomuudessa ja toinen puoli sentrifugissa, jossa simuloitiin tavallista painovoimaa.

Tutkijoita askarrutti se, että munasolun jakautuessa syntyy tietyssä vaiheessa asymmetria, jolloin näkyy selvästi, kumpi puoli on oikea ja kumpi vasen. Oletettiin, että muna suuntautuu painovoiman mukaan.

Avaruudessa tehdyt kokeet osoittivat kuitenkin, että alkio voi kehittyä myös ilman painovoimaa. Vuonna 1995 yhdysvaltalaistutkijat myös keinohedelmöittivät munasoluja Atlantis-avaruussukkulassa.

TULOS: Sammakon munasolut voivat hedelmöityä ja poikaset kehittyä painottomuudessa – sama pätee todennäköisesti ihmiseen.


3. Kala sopeutui pian - 1998

Konnakala löytää nopeasti tasapainon painottomuudessakin.

© NASA

KOE: Kuten muillakin selkärankaisilla myös kaloilla on painovoiman ohjaama tasapainoaisti. Mitä hermojärjestelmälle tapahtuu, kun tasapainoelin ei painottomuudessa enää toimikaan normaalisti?

Columbia-avaruussukkulan lennolle vietiin muun muassa neljä osterikonnakalaa. Niillä tehtiin 23 erilaista koetta, jotta nähtiin, miten niiden aivot ja hermot reagoivat epätavallisiin oloihin.

TULOS: Hermojärjestelmä osoittautui olevan ruumiin sopeutumiskykyisin järjestelmä. Kala oppii esimerkiksi nopeasti uimaan selkä valoon päin, vaikka painovoimaa ei olisi ohjenuorana.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: