Taivaankappaleiden muoto riippuu niiden koosta ja koostumuksesta.

© NASA

Mikä pyöristää tähdet ja planeetat?

Painovoima muovaa isoista taivaankappaleista, kuten planeetoista ja tähdistä pyöreitä, kun taas kuut asteroidit ja muut pienempimassaiset kappaleet voivat olla hyvin monen muotoisia.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Planeettojen ja tähtien kaltaiset taivaankappaleet ovat niin raskaita, että niissä painovoima jyrää muut voimat. 

Painovoiman vaikutuksesta kaikki ainehiukkaset vetävät toisiaan puoleensa. 

Painovoima saa esimerkiksi planeetan kivimassan tai tähden kaasut vetämään muuta ainetta puoleensa ja puristumaan mahdollisimman tiiviisti painovoimakeskuksen eli taivaankappaleen keskipisteen ympärille. 

Muoto riippuu koosta ja koostumuksesta

Kuiden ja asteroidien kaltaisilla planeettaa pienemmillä kappaleilla muodot voivat olla moninaisemmat.

>> Kiehtovatko taivaankappaleet? Lähde auringonpimennysmatkalle Yhdysvaltoihin! 

Australian kansallisessa yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kriittinen mitta on 600 kilometriä. Jos esimerkiksi asteroidi, joka koostuu pääosin kiviaineksesta, on halkaisijaltaan yli 600 kilometriä, se muovautuu pyöreäksi. 

Toisaalta esimerkiksi kuut, jotka ovat lähes pelkkää jäätä, puristuvat pallomaiseksi jo, kun halkaisija on 400 kilometriä. 

Ero johtuu siitä, että jää puristuu helpommin kokoon kuin kivi. Tarkkaan ottaen planeetat eivät ole aivan pyöreitä, vaan Maakin on navoiltaan litistynyt.

Vain kyllin iso kappale pyöristyy 

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni päätti vuonna 2006, että kappale voidaan määritellä planeetaksi tai kääpiöplaneetaksi, jos sen massa on niin suuri, että sen oma painovoima muovaa sen pyöreäksi. 

Planeetat ja kääpiöplaneetat ovat siis aina pyöreitä.

Pyörivä kappale pullistuu vyötäröltä 

Vaikka painovoima pyöristää planeetat ja tähdet, kaikki niistä eivät suinkaan ole palloja. 

Kiviplaneettojen pinnalla on hyvinkin suuria epätasaisuuksia, ja kun tähti tai planeetta pyörii akselinsa ympäri, sen päiväntasaajan tienoille syntyy pullistuma. 

Maapallon päiväntasaajalla matka keskipisteestä pintaan on 6 378 kilometriä, kun navoilla etäisyys on vain 6 357 kilometriä. Kiivaasti pyörivä Vega-tähti sen sijaan on vyötäröltään 23 prosenttia leveämpi kuin navoilta.

Vega
Vega

Vega-tähti on enemmän munan kuin pallon muotoinen, sillä se pyörii vinhaa vauhtia.

© RJHall

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: