kepler supernova FI

Maata tuskin uhkaa supernova piakkoin

Pitääkö paikkansa, että maapallo voi tuhoutua supernovaräjähdyksessä?

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Supernova syntyy, kun raskas tähti on käyttänyt kaiken polttoaineensa loppuun. Tähti pullistelee siihen asti oman energiantuotannon varassa, mutta kun se lakkaa, tähti luhistuu.

Kokoon painuvasta tähdestä häviää kaasukehän ylin kerros, ja ympäristöön vapautuu runsaasti gamma- ja röntgensäteitä sekä massoittain suurienergiaisia hiukkasia.

Säteily tuhoaa Maan otsonikerrosta

Laskelmien mukaan supernovaräjähdys, joka tapahtuu niin lähellä kuin 26 valovuoden päässä Maasta, tuhoaa puolet maapalloa haitalliselta ultraviolettisäteilyltä suojaavasta otsonikerroksesta.

Ei akuuttia vaaraa

Säteilymäärän kasvusta kärsisi etenkin kasviplankton, joka tuottaa puolet ilmakehän hapesta ja johon merien ravintoverkot pitkälti perustuvat. Onneksi todennäköisyys sille, että alle 26 valovuoden päässä Maasta syntyisi supernova, on pieni, sillä näin tapahtuu keskimäärin kerran 1,5 miljardissa vuodessa.

Nykyään vaaravyöhykkeellä ei ole sopivaa supernovaehdokasta.

Supernovat loivat maapallon

Supernovaräjähdys on raju tapahtuma, jossa universumiin vapautuu raskaita alku­aineita. Tällä materialla on tärkeä osa planeettojen ja tähtien synnyssä.

Myös elävän maapallon voidaan sanoa kehittyneen sen ansiosta, että räjähtävät tähdet rikastuttivat nuorta Aurinkokuntaa raskailla alkuaineilla.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: