Maa on kuin jättikokoinen sauvamagneetti

Maan maantieteellinen pohjois- ja etelänapa ovat Maan pyörimisakselin päissä. Miksi magneettiset navat eivät sijaitse samoissa paikoissa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Merenkävijät ovat suunnistaneet menestyksellisesti kompassin ja Maan magneettikentän avulla jo vuosisatoja. Koska Maan maantieteellinen ja magneettinen pohjoisnapa eivät ole yhteneviä, kompassin antama suunta johtaa kuitenkin aina hieman harhaan. Meidän leveyspiireillämme virhe on nykyisin yhden asteen luokkaa, mutta hyvin kaukana pohjoisessa kompassista ei enää ole apua. Maantieteellisen ja magneettisen pohjoisnavan välissä kompassineula osoittaa itse asiassa suoraan etelää kohti. Yksinkertaistetusti Maan magneettikenttää voidaan pitää sauvamagneettina, jonka suunta poikkeaa noin 11,5 astetta maantieteellisestä pohjois–eteläsuunnasta ja kulkee hieman Maan keskipisteen vierestä. 1820 tanskalainen fyysikko Hans Christian Ørsted osoitti, että magneettikentät syntyvät sähkövirrasta. Esimerkiksi kestomagneetit pysyvät magneettisina siksi, että niiden rauta-atomien elektronit luovat pieniä kehää kiertäviä virtauksia. Maan magneettikentänkin arvellaan syntyvän syvällä Maan sisällä sulan rautapitoisen vaipan lämpötilaerojen aiheuttamien ns. konvektiovirtausten synnyttämästä sähkövirrasta. Jos vaipan virtaukset seuraisivat Maan pyörimisliikettä, maantieteelliset ja magneettiset navat voisivat sijaita samoissa paikoissa. Virtaukset noudattavat kuitenkin omaa monimutkaista kaavaansa. Geologisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että magneettiset navat vaihtavat syystä tai toisesta paikkoja noin puolen miljoonan vuoden välein.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: