Kuukaksosista toinen koki myrskyn

Jupiterin kuut Ganymedes ja Kallisto ovat melkein samankokoisia, mutta muuta yhteistä niillä ei juuri olekaan. Gany­medes vaikuttaa magneettikenttineen oikealta kuulta, kun taas Kallisto on vain kolkko kivikiertolainen.

Eroavaisuudet johtuvat siitä, että Gany­medes on altistunut suuremmalle lämpövaikutukselle kuin Kallisto. Ilmiön syytä vain ei ole tiedetty. Nyt näyttää siltä, että yhdysvaltalaisessa Southwest Research Institute -tutkimuslaitoksessa on löydetty sille selitys.

Tutkijoiden mukaan Aurinkokuntaa pommittivat kummankin kuun syntymisen aikaan 3,9 miljardia vuotta
sitten niin komeetat kuin meteoritkin.

Kaukana kulkevan kiertoratansa ansiosta Kallisto joutui nuoruudessaan harvoin törmäyskurssille Jupiterin puoleensa vetämien meteorien ja komeettojen kanssa. Siksi Kallisto jäi jäiseksi kuuksi, jolla ei ole sulaa ydintä.

Kun myrskyisästä kaudesta laadittiin tietokonemalli, paljastui, että Jupiter veti suurella massallaan puoleensa monia sen sivuuttavia taivaankappaleita.

Koska Gany­medes kiertää Jupiteria lähempänä kuin Kallisto, se joutui useammin kosketuksiin Jupiteria kohti liikkuvien kosmisten vieraiden kanssa. Yhteentörmäyksissä vapautui paljon energiaa. Ganymedes sai sitä 3,5 kertaa niin paljon kuin Kallisto.

Ylimääräisen energian vaikutuksesta Ganymedeksen jää alkoi sulaa. Kun jään määrä väheni, kiviaineksista tuli irtonaisia ja ne alkoivat vajota kuun ytimeen. Siellä radioaktiivisesta hajoamisesta peräisin oleva lämpö sai raudan erottumaan kivestä. Raudasta muodostui sula ydin, joka taas tuotti magneettikentän.

Kallistossa sen sijaan ei tietokonemallin mukaan voinut tapah­tua näin suuria muutoksia.