Lue myös

Moon

Kuu

Kuu
© Shutterstock

Kuulla on ollut kaasukehä

Apollo-lennoilla kerättyjen kuukivien tutkimukset osoittavat, että Kuuta ympäröi aikoinaan vesihöyrystä ja muista kaasuista koostunut kaasukehä.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018 teksti Antje Gerd Poulsen

Kun yhdysvaltalaiset astronautitkävivät Kuussa 1960- ja 1970-luvulla, he keräsivät laavan muodostamista kallioista näytteitä, joita Nasa tutkii yhä. 

Viimeksi niistä havaittiin, että Kuun sisäosien myllerrys syöksi 3–4 miljardia vuotta sitten pinnalle suuria määriä vesihöyryä ja muuta kaasua niin, että Kuulle muodostui kaasukehä. 

Aiemmin on uskottu, että Kuu ei pienen painovoimansa takia ole pystynyt pitämään itsellään kaasukehää.

Nyt arvellaan, että kaasua purkautui Kuun sisältä pinnalle siihen tahtiin, että kaasukehä ei heti päässyt ohenemaan, vaan se hävisi vasta 70 miljoonaa vuotta myöhemmin.

LÄHDE LÖYTÖRETKELLE UNIVERSUMIIN tilaamalla Tieteen Kuvalehti

Kuukivet kertovat kaasukehästä 

Kaasukehän olemassaolo pääteltiin siitä, että kuukivistä löytyi merkkejä vedystä, hapesta ja rikistä sekä hiilimonoksidista ja muista kaasumaisista yhdisteistä. 

Tutkijat kartoittivat tämän jälkeen Kuun laavatasankojen koon ja laskivat, kuinka paljon kaasua vilkas tuliperäinen toiminta oli voinut tuottaa. Sitä oli ollut kylliksi kaasukehän muodostumiseen.

Nasassa uskotaan, että kaasukehän jäännöksiä saattaa olla jäätyneenä Kuun napojen pimeille alueille. Se on hyvä uutinen tulevaisuuden avaruusmatkaajille, jotka voivat tuottaa niistä vettä, vetyä ja happea.

Pommitus sai tulivuoret pillastumaan

Kuulle muodostui kaasukehä 4,1–3,8 miljardia vuotta sitten. 

Tuolloin Aurinkokuntaa pommittivat komeetat ja asteroidit, ja Kuu reagoi iskuihin sarjalla tulivuorenpurkauksia.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: