IBEX piirsi kartan Aurinkokunnan rajasta

Aurinkokunnan ulkoraja on kaukana Pluton kiertoradan ulkopuolella. Aurinkokunta päättyy siellä, missä Auringosta tuleva hiukkasvirta eli aurinkotuuli ei enää pysty torjumaan tähtienvälisen avaruuden hiukkasia ja siellä vaikuttavien magneettikenttien vaikutusta. Tämä raja näyttää olevan hyvin erilainen kuin on kuviteltu.

Lokakuussa 2008 laukaistu Nasan IBEX-satelliitti luotaa Auringon vaikutuspiirin eli heliosfäärin rajaa Maata kiertävältä radalta käsin määrittämällä Aurinkokunnan läpi kulkevaa varauksettomien suurienergiaisten vety-, happi- ja heliumatomien virtaa. Nämä atomit syntyvät heliosfäärin rajalla, kun aurinkotuulen elektronit törmäävät tähtienvälisestä avaruudesta saapuviin atomeihin.

Helium­atomit kulkevat suoraan Aurinkokunnan poikki, mutta vety- ja happiatomien suunta muuttuu hieman. Eri atomien tulosuuntien poikkeamista voidaan päätellä, millainen heliosfäärin rajalinja on. Vakiintuneiden käsitysten mukaan rajalinjan pitäisi olla tasainen, mutta IBEXin mittausten mukaan varauksettomia atomeja tulee hyvin epätasaisesti eri suunnista. Heliosfäärin reunalla näyttää olevan ohut, mutkittelevan nauhamainen vyöhyke, josta tulee jopa kymmenen kertaa voimakkaampi atomien virta kuin muualta.

Atomivirran vaihtelut johtuvat todennäköisesti tähtienvälisen avaruuden magneettikentistä. Avaruuden olosuhteet puolestaan vaihtelevat sen mukaan, missä kohtaa kiertoaan Linnunradan keskuksen ympäri Aurinkokunta on. IBEXin mittaustuloksista on laadittu kartta, joka osoittaa suurienergiaisten varauk­settomien atomien tulosuunnan taivaalla.