Big Bang 2014/14

Etelänavalta näkyy alkuräjähdykseen asti

Alkuräjähdys: Jääkylmä teleskooppi tarkkailee kaikkeuden syntyhetkiä.

tiistai 2. syyskuuta 2014 teksti Erik Wied

Heti alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus laajeni valon nopeudella – tai oikeastaan vieläkin nopeammin. Ensimmäisinä sekunnin murto-osina kaikkeus paisui vauhdilla, jossa valo ei olisi ehtinyt lähtökuopistaan vielä minnekään.

Alkuräjähdys jätti jäljen

Teoria valoa nopeammasta laajenemisesta on tunnettu jo vuosia. Nyt se on ensimmäisen kerran pystytty todistamaan oikeaksi. Äärimmäisen raju laajeneminen jätti nimittäin jäljen, joka on yhä nykyään havaittavissa. Jälki näkyy kosmisessa taustasäteilyssä, jota tulee kaikista maailmankaikkeuden kolkista.

Kun maailmankaikkeuden massa laajeni niin nopeasti kiihtyvällä voimalla, ettei sellaista ole sen koommin nähty, syntyi niin sanottuja painovoima-aaltoja, jotka pyyhkäisivät vastasyntyneen kaikkeuden läpi. Painovoima-aallot saivat kaikkeuden vaihtamaan muotoaan useita kertoja, ja nämä muodonmuutokset polarisoivat säteilyn, joka värähteli eri suuntiin. Säteily on yhä nykyään olemassa kosmisena taustasäteilynä, ja sen erilaiset värähtelysuunnat on nyt havaittu Antarktiksessa toimivalla teleskoopilla.

Einstein ennusti painovoima-aaltojen olemassaolon

Havainnon ansiosta tutkijat pystyvät nyt näkemään maailmankaikkeuden varhaisimpiin hetkiin asti. Samalla on saatu ensimmäinen suora todiste painovoima-aalloista, joiden olemassaolon Albert Einstein ennusti teoreettisesti vuonna 1916. Vanha kunnon Albert on siis jälleen kerran osoittanut olleensa oikeassa.

Lue lisää maailmankaikkeuden alkuvaiheista Tieteen Kuvalehden numerosta 14/2014.

Katso varhaisen kaikkeuden sykkimistä tästä (animaatio avautuu uuteen ikkunaan):

LISÄYS

Pöly voi vääristää signaaleja

Tässä artikkelissa käsitellään tutkimusta, joka julkaistiin maaliskuussa 2014. Sittemmin monet tutkijat ovat alkaneet epäillä tutkimuksen tuloksia.

Syyskuussa kansainvälinen tutkijaryhmä totesi, että kosmisessa taustasäteilyssä havaitut signaalit, joiden uskottiin olevan painovoima-aaltoja eli kaikuja universumin lapsuudesta, ovatkin omassa galaksissamme eli Linnunradassa olevaa avaruuspölyä.

Signaalit ovat niin heikkoja, että pienetkin tekijät voivat vaikeuttaa niiden tulkitsemista. Nyt siis uskotaan, että aiemmassa tutkimuksessa häiriöiden, erityisesti pölyn, vaikutusta ei ollut otettu riittävästi huomioon.

Myöhemmin tänä vuonna odotetaan vielä uusia mittaustuloksia Planck-satelliitilta. Niiden toivotaan selvittävän,

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: