Maailmankaikkeus

  • Sivu 1 / 28Seuraava
  • Hubblen kuvissa näkyy raskaita sinisiä tähtiä, jotka ovat sata kertaa niin painavia kuin Aurinko.

    Hubble tarkensi sinisiin tähtiin

    18.08.2010.

    Avaruusteleskooppi Hubblen ottamissa kuvissa näkyy tähtitehdas 180 000 valovuoden päässä.

  • Kolme väärää mielikuvaa

    09.08.2010.

    Tarranauhaa ja teflonia pidetään usein avaruustekniikan tuotteina. Yhdysvalloissa oletetaan myös, että Tang-virvoitusjuoma kehitettiin astronautteja varten. Nämä käsitykset ovat kuitenkin vääriä.

  • Esan Huygens-luotaimen turvallinen laskeu­tuminen Titan-kuuhun vuonna 2005 vaati tarkkoja laskelmia.

    Avaruudesta arkielämään

    09.08.2010.

    Avaruustutkimuksen tulokset näkyvät arjessa, sillä monet tunnetut tuotteet on alun perin kehitetty astronautteja ja avaruus­aluksia varten.

  • Aurinkokunta numeroina

    19.07.2010.

    Tiesitkö, että meteorimyrskyn aikana taivaalla saattaa näkyä 20 tähdenlentoa sekunnissa? Tässä voit lukea muita Aurinkokuntaan liittyviä hämmästyttäviä numerotietoja.

  • Nuorta Ganymedestä moukaroivat niin meteorit kuin komeetatkin. Yhteentörmäyksissä vapautui energiaa, joka muovasi kuun rakennetta ja johti magneettikentän muodostumiseen.

    Kuukaksosista toinen koki myrskyn

    28.06.2010.

    Planeettatutkijat uskovat selvittäneensä, miksi kahdesta isosta Jupiterin kuusta tuli kovin erilaisia

  • Kaikkeuden rajuimmat säteilijät

    TK nr. 8/2010 s. 58-63.

    Vuonna 2009 avaruusteleskooppi Fermi havaitsi purkauksen,
    joka loisti taivaan kirkkaimpana
    gammalähteenä. Säteily oli niin voimakasta, että se olisi voinut
    tuhota maapallolta kaiken elämän miljoonien valo­vuosien päästä.
    Se oli kuitenkin lähtöisin vielä kauempaa, tähdestä, joka yli
    seitsemän miljardia vuotta sitten imeytyi mustaan aukkoon. Fermi on parivuotisen toimintansa
    aikana ehtinyt paljastaa monia
    muitakin gammataivaan ilmiöitä.

  • Taiteilijan näkemys noin kuusi kertaa Maan kokoisesta Gliese 667 Cb -planeetasta, jonka HARPS löysi syksyllä 2009.

    Eksoplaneettojen määrä lisääntyi kymmenillä

    09.06.2010.

    Viime vuoden aikana on löydetty 32 uutta eksoplaneettaa.

  • Neptunuksen suurin kuu Triton kiertää Neptunusta vastakkaiseen suuntaan kuin mihin planeetta pyörii.

    Viisi planeettaa ja kasapäin kuita

    27.05.2010.

    Maalla on vain yksi kuu, mutta joillakin Aurinkokunnan planeetoista on kymmeniä kuita. Lue lisää viidestä planeetasta, joilla on yhteensä yli 150 kuuta.

  • Kuolleesta kalliosta elämän keidas

    TK nr. 5/2003 s. 32-41.

    Maan ikä on 20 galaktista vuotta. Noin 4,5 miljardia vuotta sitten pöly- ja kaasupilvet tiivistyivät Auringoksi ja planeetoiksi. Sen jälkeen Aurinkokunta on ehtinyt kiertää Linnunradan keskustan jo 20 kertaa. Yhteen kierrokseen Aurinkokunnalta kuluu 225 miljoonaa vuotta. Tätä aikaa kutsutaan galaktiseksi vuodeksi.

  • Mitä pimeä aine on?

    TK nr. 7/2010 s. 58-63.

    Yötaivaalla näkyvät tähdet ja galaksit ovat todellisuudessa vain pieni osa maailmankaikkeudesta. Suurimman osan siitä muodostavat pimeä energia ja pimeä aine. Ensimmäiset havainnot pimeästä aineesta tehtiin jo 1930-luvulla, mutta sen olemuksesta ei vieläkään ole päästy selville. Viime vuosien kokeet ja mullistavat teoriat ovat nostaneet esiin uusia ehdokkaita, joista näkymätön aine voi koostua.

  • Kun Nasa törmäytti raketin Kuun pintaan, syntyi pölypilvi, joka kohosi 40 kilometrin korkeuteen. Rakettia seuranneen LCROSS-luotaimen mittaus­laitteet havaitsivat kuupölyssä vesimolekyylejä.

    Kuun vedestä varmaa tietoa

    15.04.2010.

    Nasan törmäytyskoe osoitti, että Kuussa on vettä.

  • LightSail-1 on koemalli. Sen seuraajien on tarkoitus olla selvästi suurempia.

    Aurinkopurjeet pääsevät tositoimiin

    12.04.2010.

    Planetary Society kehittelee kolmea aurinkopurjeluotainta.

  • Laserpulssi voi olla merkki vieraasta älystä

    TK nr. 5/2010 s. 20-27.

    SETI-­tutkimus eli Maan ulkopuolisen älyn etsintä alkoi 50 vuotta sitten. 1960-luvulta saakka on yritetty napata vieraiden sivilisaatioiden lähettämiä radiosignaaleja. Tähän mennessä viestiä avaruudesta ei ole havaittu, mutta 50 vuotta on kosmologian mittakaavassa sekunnin murto-osaakin lyhyempi aika. Nyt teleskoopeilla tähyillään myös Maahan suunnattuja laserpulsseja, jotka voivat olla kauan kaivattuja viestejä.

  • Lähtölaskenta

    TK nr. 8/2009 s. 64-73.

    ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”

  • Kuun pinnalla

    TK nr. 9/2009 s. 50-55.

    Kesällä 1969 koko maailma seurasi Apollo-ohjelman huipennusta, kun Neil Armstrong ja Edwin Aldrin olivat ensimmäisinä ihmisinä saapumassa Kuuhun. Vaikka laskeutuminen Hiljaisuuden mereen ei sujunut suunnitelmien mukaan, matka päättyi onnellisesti.

  • Haloo?

    TK nr. 16/2004 s. 68-73.

    Syyskuun alussa levisi tieto, jonka mukaan avaruudesta olisi saatu signaali älyllisiltä olennoilta. Häly kuitenkin hälveni pian, kun tieto todettiin liioitteluksi. Linnunradassa pitäisi teoriassa olla
    monia sivilisaatioita, mutta niistä ei ole kuulunut inahdustakaan. Astronomi Stephen Webb on esittänyt 50 selitystä sille, miksi ihmiskunta ei saa yhteydenottoja avaruudesta.

  • Linnunradan keskus näkyy loistavana alueena kuvan keskellä.

    Spitzer näkee pölyn läpi

    25.03.2010.

    Tutkijoille avautui näkymä Linnunradan vähän tutkittuihin sisäosiin.

  • Saturnuksen Titan-kuu on ehkä yksi kohteista, joita itsenäisesti ajattelevien ja keskenään kommunikoivien robottien verkosto tutkii jo lähivuosina.

    Robottiryhmät tutkivat avaruutta

    22.03.2010.

    Yhdysvaltalaistutkija uskoo, että tulevaisuudessa avaruudessa tekevät tutkimusta älyrobotit. Prototyypit ovat jo testausvaiheessa.

  • Teema: Maan ulkopuolisen älyn etsintä

    15.03.2010.

    50 vuotta sitten on kuunneltu vieraiden sivilisaatioiden mahdollisesti lähettämiä viestejä.

  • Laske viestin arvo

    15.03.2010.

    Rion asteikolla mitataan avaruudesta saapuvien miestien merkitystä. Voit itse laskea mahdollisen viestin arvon.

  • Sivu 1 / 28Seuraava

Tieteen Kuvalehti 13/2010

Uusi Lehti: Lue muun muassa ilmastonmuutosta hillitsevistä meduusoista, migreenikohtauksen syistä ja tuhotuiksi luulluista seinäluteista, joista on jälleen riesaa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

Hiirten ja ihmisten muistia voidaan parantaa geenitekniikalla ja lääkkeillä. Kokeilisitko itse hoitoa?


Numeroina-artikkelit

Tieku: Tiesitkö, että meteorimyrskyn aikana taivaalla saattaa näkyä 20 tähdenlentoa sekunnissa?

2 x Tieteen Kuvalehti + valinnainen lahja = 5,90 €

Tieku: Saat kaksi ensimmäistä lehteä ja valitsemasi lahjan hintaan 5,90 euroa.