Maailmankaikkeus

  • Sivu 1 / 27Seuraava

  • Magneettikenttä panee tuulemaan - myrsky auringossa

    TK nr. 16/2003 s. 42-51.

    Auringon aktiivisuushuippu antoi tilaisuuden tutkia Auringon pinnan alla myllertäviä prosesseja. Näin saatiin uutta tietoa mm. aurinkotuulesta, magneettikentän kiemuroista ja 11 vuoden jaksoissa tapahtuvasta napojen vaihtumisesta. Auringon tapahtumien kaoottisuus yllätti tutkijat.

    Lue lisää

  • Katso animaatio LISA-hankkeesta

    01.03.2010.

    Vuonna 2018 Esa ja Nasa aikovat laukaista avaruuteen kolme painovoima-aaltoja mittaavaa satelliittia. Tästä näet, miten se tapahtuu.

    Lue lisää

  • Kolmen LISA-satelliitin on määrä lähettää lasersäteitä toisiaan kohti ja siten paljastaa painovoima-aaltoja.

    Satelliitti mittaa salattuja voimia

    01.03.2010.

    Esa lähettää pian matkaan LISA Pathfinder -koesatelliitin. Sillä testataan tekniikkaa, jolla mitataan universumin painovoima-aaltoja.

    Lue lisää

  • Kuusi kaveria kopissa

    TK nr. 16/2009 s. 50-55.

    Miehitetystä lennosta Marsiin on jo esimakua. Euroopan avaruusjärjestön Esan ja venäläisen tutkimuslaitoksen Mars 500 -kokeessa on pidetty ihmisiä eristyksissä 105 vuorokautta. Ensi vuonna koehenkilöiden hermot pannaan vielä kovemmalle koetukselle, kun he joutuvat olemaan 520 päivää ilman yhteyttä ulkomaailmaan. Tarkoitus on selvittää, onko kolmen vuoden avaruusmatka liikaa ihmisen psyykelle.

    Lue lisää

  • Oikea asu joka lähtöön

    TK nr. 17/2009 s. 64-69.

    Täydellistä avaruuspukua ei vielä ole keksitty, vaikka miehitettyjä lentoja on tehty jo yli 50 vuotta. Jotta suunnitellut matkat Kuuhun ja Marsiin voitaisiin toteuttaa, Nasa on nyt ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen alkanut kehittää uusia pukuja. Kolmen erityyppisen asun on määrä turvata astronauttien henki kriisissä kuin kriisissä.

    Lue lisää

  • Keveämmin kiertoradalle

    TK nr. 18/2009 s. 26-27.

    Euroopassa kehitellään avaruuslentokonetta. Sen suihku- ja raketti­moottorin yhdistelmä tekisi satelliittien kuljettamisesta ja avaruusmatkailusta nykyistä halvempaa. Skylon-aluksen toivotaan valmistuvan 10–15 vuoden kuluessa.

    Lue lisää

  • Viimeinen lento

    TK nr. 15/2009 s. 56-61.

    Joulukuussa 1972 tehtiin Kuuhun toistaiseksi viimeinen miehitetty lento. Apollo 17 -lennolla lyötiin monta aiempaa ennätystä. Ensinnäkin astronautit oleskelivat Kuun pinnalla yli kolme vuorokautta ja keräsivät kolmella retkellään yli 115 kiloa kuukiviä. Ehkä merkittävintä lennossa oli kuitenkin se, että astronauttien joukossa oli tutkijankoulutuksen saanut geologi.

    Lue lisää

  • Hubblen 20. vuosi

    TK nr. 2/2010 s. 70-73.

    Huhtikuussa 20 vuotta täyttävä Hubble-avaruusteleskooppi on laajentanut merkittävästi käsitystä maailman­kaikkeudesta. Pienistä alkuvaikeuksista huolimatta se on jopa ylittänyt suunnittelijoiden odotukset. Huoltolentoja ei enää tehdä, mutta Hubblen oletetaan toimivan vielä nelisen vuotta.

    Lue lisää

  • Miten kaikki syntyi?

    TK nr. 15/2009 s. 26-31.

    Tunnetuimman tieteellisen maailmanselityksen mukaan kaiken alku oli alkuräjähdys. Sitä ennen ei ollut aikaa eikä avaruuttakaan. Se ei kuitenkaan ole suinkaan ainoa kosmologinen teoria. Siitä lähtien kun Edwin Hubble 1929 havaitsi, että maailmankaikkeus laajenee, fyysikot ja tähtitieteilijät ovat yrittäneet laskea, mitä aikojen alussa tapahtui. Viime aikoina yhä useammat tutkijat ovat alkaneet tarkastella asiaa uudesta näkökulmasta. Kannatusta ovat saaneet muun muassa teoriat törmäävien universumien aiheuttamasta toistuvasta alkuräjähdyksestä ja äärettömästä maailmankaikkeuksien vaahdosta.

    Lue lisää

  • Linnunrataa ympäröi kupla

    TK nr. 1/2010 s. 70-73.

    Kymmenen viime vuoden ajan on yleisesti uskottu, että pimeä energia saa maailmankaikkeuden laajenemaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Pimeän energian olemuksesta ei kuitenkaan ole saatu selkoa. Nyt osa tutkijoista on kyseenalaistanut sen olemassaolon. Laajeneminen näyttää kiihtyvän ehkä vain siksi, että lähiympäristömme Linnunrata sijaitsee erikoisella alueella, tyhjässä kuplassa.

    Lue lisää

  • Avaruussukkuloille jatkoaika

    TK nr. 6/2000 s. 30-33.

    NASAn neljä avaruussukkulaa alkavat lähestyä eläkeikää. Ne suunniteltiin alun perin 20 vuoden käyttöä varten. Säästösyistä niitä ei kuitenkaan aiota panna viralta, vaan ne modernisoidaan. Uusien suunnitelmien mukaan nykyisillä avaruussukkuloilla lennetään vielä ehkä jopa 20 vuotta.

    Lue lisää

  • Marsiin ennätysajassa

    TK nr. 10/2001 s. 42-45.

    Uuden plasmaraketin ansiosta miehitetty avaruuslento Marsiin on lähempänä kuin koskaan. Raketissa on kaksi vaihdetta, joten työntövoimaa voidaan säätää tarpeen mukaan. Matka lyhenee kahdeksasta kuukaudesta neljään eli astronautit pääsevät perille hyvässä kunnossa.

    Lue lisää

  • Cassini kartutti tietoja Jupiterista

    TK nr. 12/2001 s. 64-65.

    Cassini-avaruusluotain on nyt taittanut yli puolet seitsemän vuotta kestävästä matkastaan kohti Saturnusta ja sen Titan-kuuta. Vuoden 2000 joulukuussa Cassini ohitti Jupiterin, ja hetken aikaa Nasalla oli Galileon lisäksi toinenkin luotain Jupiteria tutkimassa.

    Lue lisää

  • Luotain ampuu kovilla

    TK nr. 10/2005 s. 54-55.

    Deep Impact luotaimen laukaisema ohjus osuu Tempel 1 komeettaan 4. heinäkuuta. Törmäyksessä komeetasta irtoaa materiaa, jota analysoimalla saadaan tietoa komeetan sisäosien rakenteesta sekä ajasta juuri Aurinkokunnan muodostumisen jälkeen.

    Lue lisää

  • IBEX-satelliitti kiertää Maata melkein yhtä kaukana kuin Kuu. IBEX mittaa Aurinkokunnan läpi kulkevia varauksettomia atomeja, joita syntyy Aurinkokunnan ulkorajalla. Eniten niitä tulee punaisella, keltaisella ja vihreällä merkityiltä alueilta.

    IBEX piirsi kartan Aurinkokunnan rajasta

    08.02.2010.

    Aurinkokunnan ulkolaidalla on ainetta hyvin epätasaisesti.

    Lue lisää

  • Intialaisen Chandrayaan1 -luotai­men laitteisto löysi Kuun pinnan alta runsaasti vesimolekyylejä.

    Kuussa on vettä yllin kyllin

    21.01.2010.

    Uudet tutkimukset osoittavat, että aivan Kuun pinnan alla on vesimolekyylejä.

    Lue lisää

  • Loppusuoralla. Wasp-18b kiertää tähteä niin lähellä, että teoriassa sitä ei pitäisi enää olla olemassakaan.

    Tähti syö eksoplaneetan

    09.01.2010.

    Miljoonan vuoden kuluttua Wasp-18b imeytyy keskustähteensä.

    Lue lisää

  • Marsin pinnan alla saattaa esiintyä tässä kuvattujen kaltaisia eliöitä. Siniset pallot ovat eliöiden tuottamaa metaania.

    Marsin metaanin alkuperä askarruttaa

    07.01.2010.

    Kaasukehässä havaittu metaani saattaa olla merkki pinnanalaisesta elämästä.

    Lue lisää

  • Kun raskas tähti räjähtää super­novana, vapautuu voimakasta neutroni­säteilyä, joka voi synnyttää rautaa raskaampia alkuaineita.

    Miten raskaat alkuaineet syntyivät?

    05.01.2010.

    Maailmankaikkeuden yleisimmät alkuaineet ovat vety ja helium. Mistä niitä raskaammat alkuaineet ovat peräisin?

    Lue lisää

  • Apollo-puvut toimivat erinomaisesti kuukävelyillä. Vain kuupöly aiheutti ongelmia.

    Kuupuku kestää kulutusta

    03.01.2010.

    Apollo-astronautit käyttivät Kuussa kuupukua. Parhaillaan suunnitellaan pukua uusia kuulentoja varten.

    Lue lisää

  • Sivu 1 / 27Seuraava