Magmavirtojen syke muovaa maankuorta?

Maapallon sydän lyö 15 miljoonan vuoden välein. Sen tahdissa Maan sisuksista nousee voimakkaita magmavirtauksia, jotka näkyvät merenpohjan laattojen erkanemisvyöhykkeissä. Näin uskovat Rolf Mjelde Bergenin yliopistosta ja Jan Inge Faleide Oslon yliopistosta.

Norjalaisgeologit perustavat kiistanalaisen teoriansa seismologisiin mittauksiin, joilla he ovat selvittäneet maankuoren laatan paksuutta merenpohjassa Islannin ja Grönlannin välillä. Islanti sijaitsee Keski-Atlantin selänteen kohdalla, missä Maan vaipasta nousee magmaa maankuoren läpi merenpohjaan. Purkautuva sula kivi­aines leviää ja työntää merenpohjan laattoja edellään. Kun magma jähmettyy etääntyessään purkautumiskohdasta, syntyy uutta maankuorta.

15 miljoonan vuoden sykli

Maankuoren mittaukset osoittavat tutkijoiden mukaan, että Islannin kohdalla purkautuvan magmavirran voimakkuus on vaihdellut eri aikoina. Tämän seurauksena Islannin ja Grönlannin väliseen merelliseen maankuoreen on syntynyt eripaksuisia kohtia. Noin 15 miljoonan vuoden välein näyttää syntyneen poikkeuksellisen paksua maankuorta.

Norjalaistutkijoiden havainto on herättänyt huomiota erityisesti Yhdysvalloissa, sillä sikäläiset geologit ovat havainneet vastaavan ilmiön Havaijin ympäristössä Tyynenmeren pohjassa. Siellä sijaitsevat maankuoren paksuntumat näyttävät syntyneet samoihin aikoihin kuin Islannin ja Grönlannin väliset, mikä tukisi käsitystä magmavirtojen jaksollisuudesta.

Mjelden mukaan Islanti ja Havaiji ovat niin kaukana toisistaan, että magmaa liikuttava sykintä ei ole voinut syntyä Maan vaipassa vaan sen täytyy olla lähtöisin syvemmältä maapallon ytimestä.

Jos norjalaistutkijoiden näkemys osoittautuu todeksi, käsitykset Maan sisäisestä dynamiikasta menevät uusiksi. Nykyteorioiden pohjalta ei pystytä selittämään magmavirtausten sykkimistä.