Maapallon kehitys

• Sivu 1 / 8Seuraava
• 

  Meteoriitti pani eläinkunnan uuteen uskoon

  TK nr. 17/2004 s. 64-67.

  Australian rannikon edustalta on löytynyt merkkejä kraatterista, jonka valtava meteoriitti teki 250 miljoonaa vuotta sitten. Se voi selittää maailmanhistorian suurimman joukkokuoleman. Tuhoaalto pyyhkäisi lyhyessä ajassa pois lähes kaikki eläimet niin maalta kuin meristäkin.

  Lue lisää

• 

  Hiekka hyökkää Kiinaan

  TK nr. 10/2003 s. 62-67.

  Joka vuosi Kiinassa tuhoutuu tuhansia neliökilometrejä viljelymaata, kun autiomaat levittäytyvät uusille alueille. Katastrofi on pitkälti ihmisen aikaansaannosta. Ratkaisua haetaan kiistellyistä Jangtsejoen kanavista, väestönsiirroista ja metsitysohjelmasta, jolla kuiva Pohjois-Kiina aiotaan saada vihertämään 50 vuodessa.

  Lue lisää

• 

  Sekunnit ratkaisevat

  TK nr. 3/2009 s. 36-43.

  Maanjäristysten ennustaminen ja niistä ajoissa varoittaminen on vielä tieteelle liian suuri haaste. Ainoa toimiva järjestelmä antaa vain sekunteja aikaa pyrkiä turvaan, mutta kehitteillä on keinoja, joilla varoitus saadaan ehkä jopa tunteja ennen järistystä.

  Lue lisää

• 

  Jalokivien aatelia

  29.04.2010.

  Timantit, smaragdit ja rubiinit ovat kaikkialla arvostettuja jalokiviä: haluttuja, kalliita ja harvinaisia. Lue tästä maailman suurimmista timanteista, timanttien korvikkeista ja jalokivien historiasta.

  Lue lisää

• 

  Piikkivuorten suojassa

  TK nr. 7/2007 s. 42-49.

  Madagaskarin länsiosissa sijaitsee 15 200 neliökilometrin laajuinen ympäristöstään selvästi erottuva Tsingy de Bemarahan luonnonsuojelualue. Tsingyn karstimaa on niin vaikeakulkuista, että vuonna 1927 rauhoitetun ja 1990 Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellun alueen suojeleminen ihmisiltä ja ulkopuolisilta eläimiltä on ollut varsin helppoa. Tsingylle tunnusomaiset terävähuippuiset kalkkikivikalliot ovat noin 200 miljoonaa vuotta vanhan merenpohjan jäännöksiä. Merieläinten kalkkikuorista kasaantui pohjaan paksu kerros, josta ajan kuluessa muodostui kalkkikiveä. Kun merenpohja nousi, kalkkikivi altistui tuulen ja sateen aiheuttamalle eroosiolle, jolloin syntyi omalaatuisia kalkkikivimuodostelmia. Kivimuodostelmissa on sekä vaaka- että pystysuoria repeämiä, ja paikoin kiven yläosa on ollut kestävämpää kuin alaosa. Niistä on vähitellen muotoutunut siilin piikkien kaltaisia kalkkikivipilareita.

  Lue lisää

• 

  Magneettinapa muuttaa Siperiaan

  TK nr. 12/2002 s. 64-69.

  Pohjoinen magneettinapa on liikkeellä. Se kulkee kohti luodetta nopeammin kuin koskaan. 50 vuoden päästä se on Pohjois-Kanadan sijasta Siperiassa. Siirtyminen voi olla merkki siitä, että magneettinavat ovat vaihtamassa paikkaa. Sitä, mitä moisesta keikauksesta voisi seurata, voidaan vain arvailla.

  Lue lisää

• Helvetin porteilla

  TK nr. 17/2009 s. 34-37.

  Turkmenistanissa Karakumin autiomaassa palaa yötä päivää. Dervezen lähistöllä lepattava tuli näkyy pimeällä kilometrien päähän. Loimu tulee 60 metriä leveästä ja 20 metriä syvästä kraatterista, jossa on ollut tuli jo vuosikymmeniä. Sikäläiset asukkaat kutsuvat liekehtivää kraatteria helvetin portiksi.

  Lue lisää

• Jäät lähtevät

  TK nr. 15/2009 s. 66-71.

  Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.

  Lue lisää

• Isku irrotti mantereet

  TK nr. 14/2009 s. 24-31.

  Maan litosfäärilaattojen liikkeet selittävä teoria hyväksyttiin yli kolme vuosikymmentä sitten. Silti hämärän peitossa on yhä se, mistä liikehdintä sai alkunsa. Yhdysvaltalainen geologi on esittänyt ongelman ratkaisuksi Maahan 2,5 miljardia vuotta sitten iskeytynyttä meteoria.

  Lue lisää

• 

  Mitä aikaa nykyään eletään?

  TK nr. 13/2009 s. 60-63.

  Geologit ovat kiistelleet jo kauan sellaisesta alansa perus­asiasta kuin kuluvan geologisen kauden nimestä, määritystavasta ja pituudesta. Tilanne rauhoittui ainakin tilapäisesti, kun ongelma ratkaistiin tiedeyhteisössä varsin poikkeuksellisella tavalla: äänestämällä.

  Lue lisää

• Luonto toipuu tuhosta

  TK nr. 14/2000 s. 36-41.

  Saint Helens -tulivuoren purkaus 20 vuotta sitten autioitti laajan alueen. Puhuttiin peruuttamattomasta ekokatastrofista. Luonto on kuitenkin osoittanut uskomattoman kykynsä uusiutua: kasvit ovat nousseet tuhkasta ja eläimet ovat palanneet tuhoalueelle.

  Lue lisää

• 

  Neljä aikapommia

  TK nr. 15/2005 s. 30-37.

  Ennen pitkää maapalloa ravistelee raju tulivuorenpurkaus, joka aiheuttaa laajan ekokatastrofin. Kaksi brittiläistä tutkijaa on selvittänyt todennäköisimmät purkautumispaikat ja -ajat.

  Lue lisää

• 

  Siperia kiehuu

  TK nr. 16/2004 s. 48-57.

  Itä-Siperiassa on meneillään todella tulinen live show. Kamtshatkan niemimaalla on 22 toimivaa tulivuorta. Siellä voi seurata lähes reaaliajassa, miten tuliperäinen toiminta muovaa maanpintaa.
  Maisemaa leimaavat kraatterit, tuhkan peittämät laaksot, hehkuvat laavavirrat ja myrkkykaasuja kuplivat kuumat mutalammet. Vielä jokin aika sitten niemimaan eteläkärki oli ulkopuolisilta suljettua sotilasaluetta. Nyt vulkaaninen näytelmä on saanut uutta yleisöä. Kamtshatka on paitsi geologien tutkimuskenttä myös luontokuvaajien kuumimpia matkakohteita.

  Lue lisää

• Hyökyaalto autioitti Norjan rannikot

  TK nr. 3/2001 s. 46-47.

  Geologisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että Norjan länsirannikolle iskeytyi noin vuonna 5200 eaa. kymmenisen metriä korkea hyökyaalto, tsunami, joka vyöryi pitkälle sisämaahan. Tulvavesi aiheutti todennäköisesti suuria tuhoja myös Islannissa, Färsaarilla ja kaikkialla Pohjanmeren ympäristössä.

  Lue lisää

• 

  Maan alla palaa

  TK nr. 1/2004 s. 56-59.

  Maailmassa palaa joka vuosi satoja miljoonia tonneja hiiltä, jota ei vielä ole edes ehditty kaivaa esiin. Maanalaiset hiilipalot voivat jatkua vuosikausia ja aiheuttaa maailmanlaajuisia ympäristöhaittoja. Palojen tukahduttamiseen on kehitetty uusia menetelmiä.

  Lue lisää

• 

  Afrikka repeää

  TK nr. 11/2002 s. 60-65.

  Itä-Afrikkaa koettelevat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset. Ne aiheuttaa miljoonien kuutiokilometrien magmamassa, joka nousee hiljalleen kohti pintaa. Ennen pitkää maankuori antaa periksi ja repeää, jolloin Itä-Afrikan halkaisevaan hautavajoamaan syntyy uusi merenlahti.

  Lue lisää

• 

  Jäässä lukee ilmaston tulevaisuus

  TK nr. 12/2007 s. 82-87.

  Ilmasto lämpenee, mutta miten paljon ja mitä siitä seuraa? Vastausta haetaan historiasta. Grönlannin ja Antarktiksen jäässä on kerrostumia edelliseltä lämpimältä kaudelta. Niistä ehkä nähdään, mihin maailma on menossa.

  Lue lisää

• 

  Magmavirtojen syke muovaa maankuorta?

  16.11.2009.

  Maan sisuksista nouseva sula kivivirta voimistuu 15 miljoonan vuoden välein.

  Lue lisää

• 

  MAAILMAN SUURIN LUOLASTO paisuu entisestään

  TK nr. 11/2010 s. 32-37.

  Borneossa Whiterockin luolaa vuonna 2009 tutkimaan lähtenyt retkikunta ei odottanut löytävänsä
  mitään mullistavaa, mutta toisin kävi. Luolan yhdessä haarassa tuntui yllättäen vetoa ja sen perältä kantautui veden solinaa. Ääntä seuranneet tutkijat löysivät luolasta tuntemattoman haaran.
  Vaikka tutkimukset ovat kesken, uusi osa tekee Gua Batu Putihin luolastosta maailman suurimman.

  Lue lisää

• 

  Video: Näin syntyi Maan magneettikenttä

  Magneettikenttä suojaa Maata avaruuden säteilyltä. Katso tästä, miten magneettikenttä muodostui.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 8Seuraava