Maapallon kehitys

• •  
  •  
  Sivu 1 / 9Seuraava
• 

  Louisiana uppoaa

  TK nr. 13/2011 s. 48-53.

  Katrina-hirmumyrskyn kaltaiset luonnonmullistukset eivät ole ainoa vitsaus, joka koettelee
  Louisianaa. Joka tunti Yhdysvaltojen etelärannikosta huuhtoutuu mereen jalkapallokentän kokoinen kappale. Syynä ovat padot ja suojavallit, jotka on rakennettu estämään Mississippijokea tulvimasta
  yli äyräidensä. Kun joki ei enää levitä rannoilleen lietettä, suistomaa on meren armoilla.

  Lue lisää

• 

  Grönlanti suoristautuu

  TK nr. 11/2011 s. 52-55.

  Jo jonkin aikaa on uumoiltu, että maailman suurinta saarta peittävä mannerjäätikkö hupenee.
  Jään sulaminen ei vain nostaisi meren pintaa, vaan se myös vähentäisi maan kuormitusta.
  Mittausten mukaan kuopalla oleva kallioperä onkin jo alkanut oikaista itseään reippaasti.

  Lue lisää

• 

  5 kysymystä Maasta

  16.05.2011.

  Onko Maa ainoa laatuaan? Mitä on Maan sisässä? Miten elämä muodostui? Viisi kysymystä Maasta, lue lisää tästä.

  Lue lisää

• 

  5 kysymystä Maasta

  TK nr. 7/2011 s. 18-23.

  Maa on ymmärrettävistä syistä tarkimmin tutkittu planeetta, mutta senkin
  osalta tiedot ovat usein pintapuoliset. Kuumuus ja kova paine estävät
  tutkimuksen syvällä kuoren alla, ja elämän syntyaikojen olosuhteita on
  hankalaa jäljitellä. Vaikeuksista huolimatta tietämyksen aukot pienenevät.

  Lue lisää

• 

  Isot kivet hiihtävät aavikolla

  TK nr. 6/2011 s. 58-59.

  Racetrack Playa -tasangolla
  kivet liikkuvat omia aikojaan.
  Ilmiön selitykseksi on esitetty kaikkea tuulesta avaruus­olioihin ja opiskelijoiden kepposiin. Nasan tutkijat uskovat selvittäneensä, miten murikat jättävät aavikon savimosaiikkipintaan syviä uria.

  Lue lisää

• 

  Tarkka kuva kauempaa

  TK nr. 4/2002 s. 48-57.

  Satelliittien ansiosta Maa tunnetaan nyt paremmin kuin koskaan. Noin 36 000 kilometrin korkeudessa kiertävät tekokuut välittävät jatkuvasti tietoa maapallon ja sen ilmakehän ilmiöistä. Korkealla näköesteiden yläpuolella kulkevalle kameralle avautuu näkymiä verhottuun maailmaan.

  Lue lisää

• 

  Maa vajoaa ihmisen alta

  TK nr. 5/2011 s. 18-25.

  Maan pinnan sortuminen eroosion seurauksena on luonnollinen ilmiö, joka muokkaa Maan pintaa. Nykyään maan­vajoamat ovat yhä tavallisempia asutuilla alueilla. Syypää on usein ihminen. Liika pohjaveden pumppaus tai muu suora tai välillinen kajoaminen maankamaraan kostautuu. Geologit etsivät keinoja hillitä ilmiötä.

  Lue lisää

• 

  Katsaus maapallon geologisiin kausiin

  26.11.2010.

  Jura, liitu ja trias? Mihin nämä kaudet taas sijoittuivatkaan? Alla on luettelo maapallon historian geologisista kausista.

  Lue lisää

• 

  Magmapurkaus repi Afrikkaa

  11.11.2010.

  Kahdessa päivässä syntyi 60 kilometriä pitkä halkeama.

  Lue lisää

• 

  Alkuainevarat hupenevat

  TK nr. 12/2010 s. 58-65.

  Alkuaineiden riittävyys on vaakalaudalla, kun maapallon väestö kasvaa ja alkuaineita käytetään yhä runsaammin erilaisiin
  huipputekniikan tuotteisiin. Monet harvinaiset aineet saattavat yksinkertaisesti loppua, jos niitä ei aleta säästää tehostamalla
  kierrätystä ja kehittämällä niille vaihtoehtoja. Tulevaisuudessa
  alkuaineita ehkä voidaan myös noutaa muualta Aurinkokunnasta.

  Lue lisää

• 

  Meteoriitti pani eläinkunnan uuteen uskoon

  TK nr. 17/2004 s. 64-67.

  Australian rannikon edustalta on löytynyt merkkejä kraatterista, jonka valtava meteoriitti teki 250 miljoonaa vuotta sitten. Se voi selittää maailmanhistorian suurimman joukkokuoleman. Tuhoaalto pyyhkäisi lyhyessä ajassa pois lähes kaikki eläimet niin maalta kuin meristäkin.

  Lue lisää

• 

  Hiekka hyökkää Kiinaan

  TK nr. 10/2003 s. 62-67.

  Joka vuosi Kiinassa tuhoutuu tuhansia neliökilometrejä viljelymaata, kun autiomaat levittäytyvät uusille alueille. Katastrofi on pitkälti ihmisen aikaansaannosta. Ratkaisua haetaan kiistellyistä Jangtsejoen kanavista, väestönsiirroista ja metsitysohjelmasta, jolla kuiva Pohjois-Kiina aiotaan saada vihertämään 50 vuodessa.

  Lue lisää

• 

  Sekunnit ratkaisevat

  TK nr. 3/2009 s. 36-43.

  Maanjäristysten ennustaminen ja niistä ajoissa varoittaminen on vielä tieteelle liian suuri haaste. Ainoa toimiva järjestelmä antaa vain sekunteja aikaa pyrkiä turvaan, mutta kehitteillä on keinoja, joilla varoitus saadaan ehkä jopa tunteja ennen järistystä.

  Lue lisää

• 

  Jalokivien aatelia

  29.04.2010.

  Timantit, smaragdit ja rubiinit ovat kaikkialla arvostettuja jalokiviä: haluttuja, kalliita ja harvinaisia. Lue tästä maailman suurimmista timanteista, timanttien korvikkeista ja jalokivien historiasta.

  Lue lisää

• 

  Piikkivuorten suojassa

  TK nr. 7/2007 s. 42-49.

  Madagaskarin länsiosissa sijaitsee 15 200 neliökilometrin laajuinen ympäristöstään selvästi erottuva Tsingy de Bemarahan luonnonsuojelualue. Tsingyn karstimaa on niin vaikeakulkuista, että vuonna 1927 rauhoitetun ja 1990 Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellun alueen suojeleminen ihmisiltä ja ulkopuolisilta eläimiltä on ollut varsin helppoa. Tsingylle tunnusomaiset terävähuippuiset kalkkikivikalliot ovat noin 200 miljoonaa vuotta vanhan merenpohjan jäännöksiä. Merieläinten kalkkikuorista kasaantui pohjaan paksu kerros, josta ajan kuluessa muodostui kalkkikiveä. Kun merenpohja nousi, kalkkikivi altistui tuulen ja sateen aiheuttamalle eroosiolle, jolloin syntyi omalaatuisia kalkkikivimuodostelmia. Kivimuodostelmissa on sekä vaaka- että pystysuoria repeämiä, ja paikoin kiven yläosa on ollut kestävämpää kuin alaosa. Niistä on vähitellen muotoutunut siilin piikkien kaltaisia kalkkikivipilareita.

  Lue lisää

• 

  Magneettinapa muuttaa Siperiaan

  TK nr. 12/2002 s. 64-69.

  Pohjoinen magneettinapa on liikkeellä. Se kulkee kohti luodetta nopeammin kuin koskaan. 50 vuoden päästä se on Pohjois-Kanadan sijasta Siperiassa. Siirtyminen voi olla merkki siitä, että magneettinavat ovat vaihtamassa paikkaa. Sitä, mitä moisesta keikauksesta voisi seurata, voidaan vain arvailla.

  Lue lisää

• Jäät lähtevät

  TK nr. 15/2009 s. 66-71.

  Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.

  Lue lisää

• Helvetin porteilla

  TK nr. 17/2009 s. 34-37.

  Turkmenistanissa Karakumin autiomaassa palaa yötä päivää. Dervezen lähistöllä lepattava tuli näkyy pimeällä kilometrien päähän. Loimu tulee 60 metriä leveästä ja 20 metriä syvästä kraatterista, jossa on ollut tuli jo vuosikymmeniä. Sikäläiset asukkaat kutsuvat liekehtivää kraatteria helvetin portiksi.

  Lue lisää

• Isku irrotti mantereet

  TK nr. 14/2009 s. 24-31.

  Maan litosfäärilaattojen liikkeet selittävä teoria hyväksyttiin yli kolme vuosikymmentä sitten. Silti hämärän peitossa on yhä se, mistä liikehdintä sai alkunsa. Yhdysvaltalainen geologi on esittänyt ongelman ratkaisuksi Maahan 2,5 miljardia vuotta sitten iskeytynyttä meteoria.

  Lue lisää

• 

  Mitä aikaa nykyään eletään?

  TK nr. 13/2009 s. 60-63.

  Geologit ovat kiistelleet jo kauan sellaisesta alansa perus­asiasta kuin kuluvan geologisen kauden nimestä, määritystavasta ja pituudesta. Tilanne rauhoittui ainakin tilapäisesti, kun ongelma ratkaistiin tiedeyhteisössä varsin poikkeuksellisella tavalla: äänestämällä.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 9Seuraava