Esimerkiksi Yhdysvaltojen laajoilla preerioilla ukkosmyrskyt voivat voimistua poikkeuksellisen rajuiksi ja itseään ruokkiviksi myrskyiksi, joita kutsutaan supersoluiksi. Ne voivat kestää useita tunteja, koska laskeva ilmavirtaus ei hillitse nousevia virtauksia, kuten normaaleissa kuuroissa.
Supersolut kasvavat ilmakehän yläosissa, joskus jopa 15 kilometrin korkeudessa tai ylempänä. Virtausalueen nousevat tuulet voivat olla niin voimakkaita, että pilven yläreuna pullistuu.
Pullistumaa kutsutaan nimellä ”overshooting top”. Sen lämpötila voi laskea 70 miinusasteeseen tai vieläkin alemmaksi. Supersoluille on tyypillistä pyörivä nouseva ilmavirta, jota kutsutaan mesosykloniksi. Sopivissa olosuhteissa pyörimisliike saattaa voimistua tornadoksi.
1. Kun kylmä ilmamassa kohtaa lämpimän, kostean ilmamassan, syntyy voimakkaita kuuro- ja sadepilviä ja nousevia ilmavirtauksia.
2. Tuulen suunta ja nopeus vaihtelevat eri korkeuksissa, jolloin pilvi lähtee nopeaan, nousevaan pyörimisliikkeeseen.
3. Nouseva ilmavirta nostaa pyörimisliikettä ylemmäksi, ja liike nopeutuu ja voimistuu.
4. Pilven alla olevat pyörteet voivat tempautua mukaan pyörivään nousuvirtaukseen. Pilven alareunassa olevasta seinäpilvestä muodostuu suppilo.
5. Suppilo laskeutuu kohti maata. Jos se koskettaa maanpintaa, tornado on täysin kehittynyt.
6. Kun tornadon voimakkuus on saavuttanut huippunsa, se kapenee, kallistuu, kiertyy spiraaliksi ja lopulta hiipuu.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.