Tiedon maailma -kirjasarjasta: Ohuesta, juoksevasta magmasta muodostuu yleensä laakeita ja matalia niin sanottuja kilpitulivuoria, ja sitkeästä ja paksusta laavasta muodostuu usein korkeita kerrostulivuoria. Jos kerrostulivuoren laki räjähtää, tilalle syntyy niin sanottu kaldera.
Kilpitulivuoret syntyvät juoksevasta magmasta. Ne muistuttavat muodoltaan ritarin kilpeä, joka on maassa etupuoli ylöspäin. Rinteet ovat loivat, ja matalatkin kilpitulivuoret levittäytyvät hyvin laajalle alueelle. Kilpitulivuoren tunnistaa siitä, että sen rinteet ovat loivimmillaan keskellä.
Fuji, Japani
Kerrostulivuorten muoto muistuttaa perinteistä mielikuvaa vuorista. Niiden huippu kohoaa jyrkästi ja rinteet loivenevat alempana. Näin ne erottuvat selvästi kilpítulivuorista. Kerrostulivuoret koostuvat useista päällekkäisistä laava- ja tuhkakerroksista. Monet niistä ovat hyvin korkeita.
Lassen Peak, Yhdysvallat
Jos kerrostulivuoren magma on hyvin sitkeää, se jähmettyy virrattuaan vain muutaman metrin. Tällöin kraatteriin muodostuu laavatappi tai -kupoli, joka tukkii koko purkauskanavan. Kun tulivuori purkautuu seuraavan kerran, magman paine räjäyttää laavatapin tieltä ja huipun muoto muuttuu.
Tiedon maailma on kirjasarja, joka esittelee tieteen eri alueita. Voit tutustua sarjaan ja tilata ensimmäisen osan tästä:
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.