Ensimmäistä sukupolvea edustavat 1950-luvun koereaktorit. Uusimman olemassa olevan eli kolmannen sukupolven laitoksia on toiminnassa vain Japanissa. Kolmanteen voimalasukupolveen kuuluvat myös Olkiluotoon rakennettava EPR-tyypin reaktori ja Ranskaan suunnitteilla oleva vastaavantyyppinen laitos.
Neljäs ydinreaktorisukupolvi on vasta kehitteillä. Sen toivotaan pystyvän hyödyntämään nykyvoimaloiden käytettyä ydinpolttoainetta energian tuotantoon. Tällöin loppusijoitettavaa ydinjätettä syntyisi vähemmän. Samalla pienenisi riski, että vaarallista radioaktiivista ainetta joutuu vääriin käsiin.
Neljännen sukupolven voimaloiden polttoaineeksi kaavaillaan muutakin kuin uraania. Yksi tutkittava vaihtoehto on torium, joka on vähemmän radioaktiivista kuin uraani ja jota esiintyy luonnossa huomattavasti enemmän.
1950-luvun koereaktorit, kuten Obninskin laitos Venäjällä.
Kaikki 1970-luvulla rakennetut reaktorit, esimerkiksi Barsebäckin voimala Ruotsissa. Niiden käyttöiäksi on laskettu 40 vuotta.
Toisen polven reaktorien pohjalta rakennetut laitokset, joiden tehoa ja turvallisuutta on parannettu ja käyttöikää pidennetty. Uusimmista malleista käytetään numeroa III+.
Kehitteillä olevat mallit, jotka tuottavat vähän jätettä ja käyttävät uusia polttoaineita.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.