Kun verkossa olisi voimaloita laajalla alueella, jostakin päin olisi saatavilla sähköä jatkuvasti vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta.
Pohjois-Eurooppa sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä, jossa tuulee usein, eniten talvella, jolloin myös energian tarve on suurin. Tuulivoimaloita on jo rakennettu
runsaasti varsinkin rannikoille, ja lisää on tulossa.
Vesivoima on merkittävä energianlähde Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Skotlannissa ja Alppien ympäristössä. Nykyisin vesivoimalat joutuvat toimimaan ajoittain – varsinkin öisin – vajaatehoisesti.
Saharassa ja suuressa osassa Lähi-itää paistetta riittää ympäri vuoden. Alueet ovat myös harvaan asuttuja. Aurinkopaneelit ja aurinkolämpövoimalat voisivat muuttaa aavikoille tulevan säteilyenergian sähköksi.
Joillakin tuliperäisillä alueilla käytetään jo nykyään maankuoren lämpöä sähkön tuotantoon. Geotermistä lämpöä on kuitenkin runsain mitoin laajemmaltikin, jos sitä haetaan esimerkiksi viiden kilometrin syvyydestä.
Aaltojen ja vuorovesivirtojen liike-energiaa hyödynnetään vasta hyvin vähän sähköntuotannossa. Ensimmäiset kaupalliset voimalat ovat kuitenkin jo käytössä. Uusia kaavaillaan mm. Irlantiin, Britanniaan ja Portugaliin.
Uusiutuvien energianlähteiden tuotantopotentiaali on valtava. Periaatteessa koko ihmiskunnan energiankulutus voitaisiin kattaa pelkästään tuulivoimalla. Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston
tutkijat ovat laskeneet, että tuulesta voitaisiin saada 40 kertaa niin paljon sähköä kuin maailmassa kulutetaan.
Toiset laskelmat ovat varovaisempia, mutta monet tutkijat uskovat, että 25 vuoden kuluttua 70 prosenttia sähköstä voisi tulla uusiutuvista lähteistä.
Uusi Lehti: Lue muun muassa ilmastonmuutosta hillitsevistä meduusoista, migreenikohtauksen syistä ja tuhotuiksi luulluista seinäluteista, joista on jälleen riesaa.
Tieku: Tiesitkö, että meteorimyrskyn aikana taivaalla saattaa näkyä 20 tähdenlentoa sekunnissa?
Tieku: Saat kaksi ensimmäistä lehteä ja valitsemasi lahjan hintaan 5,90 euroa.