Miksi sataa?

Tiedon maailma -kirjasarjasta: Sade saa lähes aina alkunsa siitä, että ilmaa virtaa ylöspäin. Kun ilma nousee ylemmäksi ilmakehään, sen lämpötila laskee aina kastepisteeseen saakka. Jos ilma jatkaa kulkuaan vieläkin korkeammalle, sen sisältämä vesihöyry tiivistyy pieniksi vesipisaroiksi tai jääkiteiksi.

Suuret pisarat ja jääkiteet putoavat pienempiä nopeammin. Nopeasti putoaviin isoihin vesipisaroihin kiinnittyy koko ajan pienempiä pisaroita, jolloin niiden vauhti kiihtyy entisestään. Jossakin vaiheessa pisarat ja jääkiteet ovat kasvaneet niin paljon, että niiden nopeus ylittää pilven sisässä nousevan ilmavirran nopeuden, jolloin ne putoavat pilvestä sateena.

Varsinkin jääkiteet synnyttävät tehokkaasti sateita. Kesälläkin suurin osa sateista saa alkunsa pilvien yläosassa olevista jääkiteistä.

Lämpötila määrää, mitä sataa

Sateen tyyppi määräytyy ilmakehän lämpötilan mukaan. Jos ilmakehän kaikissa kerroksissa on pakkasta, sataa lunta. Jos lämpötila maan tuntumassa on yli nollapisteen, sataa vettä tai räntää.

Jäätävä sade koostuu alijäähtyneistä sadepisaroista. Sitä syntyy, kun maan pinnalla on pakkasta, mutta ylempänä ilmakehässä lämpötila on yli nollan. Eri pintoihin osuessaan alijäähtyneet vesipisarat jäätyvät ja muodostavat esimerkiksi teille ja jalkakäytäville petollisen liukkaan jääkerroksen.

Raesade puolestaan syntyy, kun pilven sisällä voimakkaat nousevat ilmavirtaukset puhaltavat osittain sulaneita jääkiteitä takaisin pilven yläreunaan, jossa ne jäätyvät uudelleen. Lopulta näin muodostuneet pienet jäämöykyt putoavat pilvestä maanpinnalle raesateena.

Tihkusade koostuu pienistä, läpimitaltaan alle 0,5 millimetrin suuruisista vesipisaroista. Ne ovat pieniä ja kevyitä ja liikkuvat tuulen mukana. Tihkusateen erottaa tavallisesta sateesta siitä, että tihkusta ei jää renkaita vedenpintaan.