Pelkästään Yhdysvalloissa metsät ja pellot voisivat sitoa 650 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, arvioivat Yhdysvaltojen maaperätutkimuksen seuran (Soil Science Society of America) tutkijat. Määrä vastaa yhdeksäsosaa USA:n hiilidioksidipäästöistä. Maaperä voikin olla ilmaston kannalta luultua paljon tärkeämpi tekijä.
Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan maaperään voidaan suhteellisen yksinkertaisilla menetelmillä varastoida nykyistä paljon enemmän hiiltä. Siitä olisi sitä paitsi kaksinkertainen hyöty. Samalla kun ilmakehän hiilikuormitus laskisi, hiili tekisi maaperän hedelmällisemmäksi, sillä se sitoo vettä.
Tähän asti kehityskulku on ollut päinvastainen. Tehomaatalous on imenyt hiiltä maasta. Esimerkiksi Belgiassa on tutkittu viljelymaan hiilipitoisuutta 210 000 maaperänäytteestä. Analyysi osoitti, että kymmenen vuoden seurantajakson aikana hiilipitoisuus oli pienentynyt 76 grammaa neliömetriä kohti joka vuosi.
Euroopan maaperään on sitoutunut arviolta 71 miljardia tonnia hiiltä, mutta se voisi sitoa vielä paljon enemmän. Tehokkaita keinoja ovat muun muassa ojitettujen soiden uudelleensoistaminen ja orgaanisten hiiltä sisältävien ainesten kyntäminen maahan. Joillakin alueilla näin voitaisiin samalla parantaa peltojen tuottavuutta.
Tilaus : Seuraa alusta alkaen Tieteen Kuvalehden kolmiosaista sarjaa, jossa käsitellään syystä tai toisesta Pohjois-Amerikkaan päätyneiden ihmisten vaiheita.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!