Maa

• Sivu 1 / 14Seuraava
• 

  Meteoriitti pani eläinkunnan uuteen uskoon

  TK nr. 17/2004 s. 64-67.

  Australian rannikon edustalta on löytynyt merkkejä kraatterista, jonka valtava meteoriitti teki 250 miljoonaa vuotta sitten. Se voi selittää maailmanhistorian suurimman joukkokuoleman. Tuhoaalto pyyhkäisi lyhyessä ajassa pois lähes kaikki eläimet niin maalta kuin meristäkin.

  Lue lisää

• 

  Sademetsä numeroina

  07.06.2010.

  Tiesitkö, että vanhimpien sademetsien arvioidaan olevan 60 miljoonan vuoden ikäisiä? Lue lisää numerotietoja sademetsistä.

  Lue lisää

• 

  Entä jos päästöt eivät pienene?

  TK nr. 4/2010 s. 58-65.

  Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulokset jäivät laihoiksi: sitovia päästörajoituksia ei syntynyt ja ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä. Osa tutkijoista uskoo, että nyt tarvitaan rajuja toimenpiteitä. He ovat esittäneet joukon keinoja, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä tai heijastavat auringonsäteilyä pois Maasta. Toimenpiteiden teho ja toteutuskelpoisuus vaihtelevat suuresti.

  Lue lisää

• 

  Hiekka hyökkää Kiinaan

  TK nr. 10/2003 s. 62-67.

  Joka vuosi Kiinassa tuhoutuu tuhansia neliökilometrejä viljelymaata, kun autiomaat levittäytyvät uusille alueille. Katastrofi on pitkälti ihmisen aikaansaannosta. Ratkaisua haetaan kiistellyistä Jangtsejoen kanavista, väestönsiirroista ja metsitysohjelmasta, jolla kuiva Pohjois-Kiina aiotaan saada vihertämään 50 vuodessa.

  Lue lisää

• Hellästi hakaten

  TK nr. 11/2001 s. 36-45.

  Sademetsiä ei voida pelastaa vaatimalla niitä suojelualueiksi. Ratkaisun avain on niissä asuvien ihmisten toimeentulon turvaaminen. Se on mahdollista, jos sademetsien asukkaat, ympäristöjärjestöt ja metsäyhtiöt ryhtyvät yhteistyöhön.

  Lue lisää

• 

  Sekunnit ratkaisevat

  TK nr. 3/2009 s. 36-43.

  Maanjäristysten ennustaminen ja niistä ajoissa varoittaminen on vielä tieteelle liian suuri haaste. Ainoa toimiva järjestelmä antaa vain sekunteja aikaa pyrkiä turvaan, mutta kehitteillä on keinoja, joilla varoitus saadaan ehkä jopa tunteja ennen järistystä.

  Lue lisää

• 

  Jalokivien aatelia

  29.04.2010.

  Timantit, smaragdit ja rubiinit ovat kaikkialla arvostettuja jalokiviä: haluttuja, kalliita ja harvinaisia. Lue tästä maailman suurimmista timanteista, timanttien korvikkeista ja jalokivien historiasta.

  Lue lisää

• 

  Arvokkaimmat timantit

  29.04.2010.

  Monet kuuluisimmista timanteista kuuluvat kruununjalokiviin tai niistä on tehty näyttäviä koruja. Tunnetuimmat ovat läpinäkyviä, mutta joukossa on värillisiäkin timantteja.

  Lue lisää

• 

  Maaperän aarteet

  29.04.2010.

  Jalokivet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansia ja tuottaneet niin iloa kuin suruakin.

  Lue lisää

• 

  Timantin veroiset kivet

  29.04.2010.

  Timantin lisäksi koruissa käytetään myös muita harvinaisia mineraaleja. Tässä on niistä esitelty muutama.

  Lue lisää

• Muuttuva ilmasto

  TK nr. 13/2001 s. 48-55.

  Luonnollista vaihtelua: Osa tutkijoista uskoo, että lämpeneminen johtuu luonnollisesta heilahtelusta ja Auringon vaikutuksesta.
  Ihmisen syytä: Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että lämpenemisen syynä ovat ihmisen toimista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt.

  Lue lisää

• 

  Piikkivuorten suojassa

  TK nr. 7/2007 s. 42-49.

  Madagaskarin länsiosissa sijaitsee 15 200 neliökilometrin laajuinen ympäristöstään selvästi erottuva Tsingy de Bemarahan luonnonsuojelualue. Tsingyn karstimaa on niin vaikeakulkuista, että vuonna 1927 rauhoitetun ja 1990 Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellun alueen suojeleminen ihmisiltä ja ulkopuolisilta eläimiltä on ollut varsin helppoa. Tsingylle tunnusomaiset terävähuippuiset kalkkikivikalliot ovat noin 200 miljoonaa vuotta vanhan merenpohjan jäännöksiä. Merieläinten kalkkikuorista kasaantui pohjaan paksu kerros, josta ajan kuluessa muodostui kalkkikiveä. Kun merenpohja nousi, kalkkikivi altistui tuulen ja sateen aiheuttamalle eroosiolle, jolloin syntyi omalaatuisia kalkkikivimuodostelmia. Kivimuodostelmissa on sekä vaaka- että pystysuoria repeämiä, ja paikoin kiven yläosa on ollut kestävämpää kuin alaosa. Niistä on vähitellen muotoutunut siilin piikkien kaltaisia kalkkikivipilareita.

  Lue lisää

• 

  Magneettinapa muuttaa Siperiaan

  TK nr. 12/2002 s. 64-69.

  Pohjoinen magneettinapa on liikkeellä. Se kulkee kohti luodetta nopeammin kuin koskaan. 50 vuoden päästä se on Pohjois-Kanadan sijasta Siperiassa. Siirtyminen voi olla merkki siitä, että magneettinavat ovat vaihtamassa paikkaa. Sitä, mitä moisesta keikauksesta voisi seurata, voidaan vain arvailla.

  Lue lisää

• 

  Maa numeroina

  26.02.2010.

  Tiesitkö, että 99 prosentissa Maan sisuksista lämpötila on yli 1 000 °C? Tutustu Maahan numeroina.

  Lue lisää

• Viljely vihreämmäksi

  TK nr. 18/2009 s. 66-73.

  Maapallolla on 25 vuoden päästä kahdeksan miljardia ihmistä ruokittavana. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos tekee ruoantuotannon monin paikoin vaikeammaksi. Tutkijat uskovat kuitenkin, että maatalous voi tuottaa enemmän lisäämättä päästöjä. Metsät ja maaperä ovat oikein hoidettuina valtavia hiilinieluja, jotka viilentävät ilmakehää.

  Lue lisää

• Puhdasta sähköä

  TK nr. 16/2009 s. 66-73.

  Väite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta moni tutkija uskoo siihen: kaikki ihmiskunnan tarvitsema sähkö on mahdollista tuottaa kuormittamatta ilmakehää hiilidioksidipäästöillä. Kaikki eivät tosin pidä keinoista, joilla tähän päästäisiin, sillä uudistuvien energianlähteiden lisäksi tarvittaisiin ydinvoimaa. Samalla on lisättävä tukea kehitysmaille, jotta niiden ei tarvitse toistaa teollisuusmaiden virheitä.

  Lue lisää

• Liikenne vihreäksi

  TK nr. 17/2009 s. 70-77.

  Ihmiset ja tavarat liikkuvat yhä pidempiä matkoja, ja motorisoitu liikkuminen kuormittaa ilmastoa. 13 prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästökuormitusta voidaan kuitenkin keventää huomattavasti jo nykyisellä tai kehitteillä olevalla tekniikalla. Jos tahtoa löytyy, maantie-, meri- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt voidaan vähentää murto-osaan nykyisestä 25 vuoden kuluessa.

  Lue lisää

• Mukaudu tai muuta

  TK nr. 14/2009 s. 44-51.

  Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen biologinen koe. Mitä tapahtuu, kun maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta? Alkaako eläin- ja kasvilajien joukkotuho vai sopeutuvatko ne uusiin oloihin? Vastaus selviää viimeistään sadan vuoden kuluttua. Ilmaston lämpeneminen on saanut jo nyt monet lajit muuttamaan elinaluettaan tai -tapojaan.

  Lue lisää

• Jäät lähtevät

  TK nr. 15/2009 s. 66-71.

  Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.

  Lue lisää

• Helvetin porteilla

  TK nr. 17/2009 s. 34-37.

  Turkmenistanissa Karakumin autiomaassa palaa yötä päivää. Dervezen lähistöllä lepattava tuli näkyy pimeällä kilometrien päähän. Loimu tulee 60 metriä leveästä ja 20 metriä syvästä kraatterista, jossa on ollut tuli jo vuosikymmeniä. Sikäläiset asukkaat kutsuvat liekehtivää kraatteria helvetin portiksi.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 14Seuraava