Maa

  • Sivu 1 / 14Seuraava
  • Meteoriitti pani eläinkunnan uuteen uskoon

    TK nr. 17/2004 s. 64-67.

    Australian rannikon edustalta on löytynyt merkkejä kraatterista, jonka valtava meteoriitti teki 250 miljoonaa vuotta sitten. Se voi selittää maailmanhistorian suurimman joukkokuoleman. Tuhoaalto pyyhkäisi lyhyessä ajassa pois lähes kaikki eläimet niin maalta kuin meristäkin.

  • Sademetsä numeroina

    07.06.2010.

    Tiesitkö, että vanhimpien sademetsien arvioidaan olevan 60 miljoonan vuoden ikäisiä? Lue lisää numerotietoja sademetsistä.

  • Entä jos päästöt eivät pienene?

    TK nr. 4/2010 s. 58-65.

    Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulokset jäivät laihoiksi: sitovia päästörajoituksia ei syntynyt ja ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä. Osa tutkijoista uskoo, että nyt tarvitaan rajuja toimenpiteitä. He ovat esittäneet joukon keinoja, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä tai heijastavat auringonsäteilyä pois Maasta. Toimenpiteiden teho ja toteutuskelpoisuus vaihtelevat suuresti.

  • Hiekka hyökkää Kiinaan

    TK nr. 10/2003 s. 62-67.

    Joka vuosi Kiinassa tuhoutuu tuhansia neliökilometrejä viljelymaata, kun autiomaat levittäytyvät uusille alueille. Katastrofi on pitkälti ihmisen aikaansaannosta. Ratkaisua haetaan kiistellyistä Jangtsejoen kanavista, väestönsiirroista ja metsitysohjelmasta, jolla kuiva Pohjois-Kiina aiotaan saada vihertämään 50 vuodessa.

  • Hellästi hakaten

    TK nr. 11/2001 s. 36-45.

    Sademetsiä ei voida pelastaa vaatimalla niitä suojelualueiksi. Ratkaisun avain on niissä asuvien ihmisten toimeentulon turvaaminen. Se on mahdollista, jos sademetsien asukkaat, ympäristöjärjestöt ja metsäyhtiöt ryhtyvät yhteistyöhön.

  • Sekunnit ratkaisevat

    TK nr. 3/2009 s. 36-43.

    Maanjäristysten ennustaminen ja niistä ajoissa varoittaminen on vielä tieteelle liian suuri haaste. Ainoa toimiva järjestelmä antaa vain sekunteja aikaa pyrkiä turvaan, mutta kehitteillä on keinoja, joilla varoitus saadaan ehkä jopa tunteja ennen järistystä.

  • Smaragdi

    Jalokivien aatelia

    29.04.2010.

    Timantit, smaragdit ja rubiinit ovat kaikkialla arvostettuja jalokiviä: haluttuja, kalliita ja harvinaisia. Lue tästä maailman suurimmista timanteista, timanttien korvikkeista ja jalokivien historiasta.

  • Arvokkaimmat timantit

    29.04.2010.

    Monet kuuluisimmista timanteista kuuluvat kruununjalokiviin tai niistä on tehty näyttäviä koruja. Tunnetuimmat ovat läpinäkyviä, mutta joukossa on värillisiäkin timantteja.

  • Tutankhamonin naamio löydettiin Egyptistä vuonna 1922. Se on koristeltu kullalla ja jalokivillä.

    Maaperän aarteet

    29.04.2010.

    Jalokivet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansia ja tuottaneet niin iloa kuin suruakin.

  • Rubiini

    Timantin veroiset kivet

    29.04.2010.

    Timantin lisäksi koruissa käytetään myös muita harvinaisia mineraaleja. Tässä on niistä esitelty muutama.

  • Muuttuva ilmasto

    TK nr. 13/2001 s. 48-55.

    Luonnollista vaihtelua: Osa tutkijoista uskoo, että lämpeneminen johtuu luonnollisesta heilahtelusta ja Auringon vaikutuksesta.
    Ihmisen syytä: Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että lämpenemisen syynä ovat ihmisen toimista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt.

  • Piikkivuorten suojassa

    TK nr. 7/2007 s. 42-49.

    Madagaskarin länsiosissa sijaitsee 15 200 neliökilometrin laajuinen ympäristöstään selvästi erottuva Tsingy de Bemarahan luonnonsuojelualue. Tsingyn karstimaa on niin vaikeakulkuista, että vuonna 1927 rauhoitetun ja 1990 Unescon maailmanperintökohteeksi luokitellun alueen suojeleminen ihmisiltä ja ulkopuolisilta eläimiltä on ollut varsin helppoa. Tsingylle tunnusomaiset terävähuippuiset kalkkikivikalliot ovat noin 200 miljoonaa vuotta vanhan merenpohjan jäännöksiä. Merieläinten kalkkikuorista kasaantui pohjaan paksu kerros, josta ajan kuluessa muodostui kalkkikiveä. Kun merenpohja nousi, kalkkikivi altistui tuulen ja sateen aiheuttamalle eroosiolle, jolloin syntyi omalaatuisia kalkkikivimuodostelmia. Kivimuodostelmissa on sekä vaaka- että pystysuoria repeämiä, ja paikoin kiven yläosa on ollut kestävämpää kuin alaosa. Niistä on vähitellen muotoutunut siilin piikkien kaltaisia kalkkikivipilareita.

  • Magneettinapa muuttaa Siperiaan

    TK nr. 12/2002 s. 64-69.

    Pohjoinen magneettinapa on liikkeellä. Se kulkee kohti luodetta nopeammin kuin koskaan. 50 vuoden päästä se on Pohjois-Kanadan sijasta Siperiassa. Siirtyminen voi olla merkki siitä, että magneettinavat ovat vaihtamassa paikkaa. Sitä, mitä moisesta keikauksesta voisi seurata, voidaan vain arvailla.

  • Maa numeroina

    26.02.2010.

    Tiesitkö, että 99 prosentissa Maan sisuksista lämpötila on yli 1 000 °C? Tutustu Maahan numeroina.

  • Viljely vihreämmäksi

    TK nr. 18/2009 s. 66-73.

    Maapallolla on 25 vuoden päästä kahdeksan miljardia ihmistä ruokittavana. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos tekee ruoantuotannon monin paikoin vaikeammaksi. Tutkijat uskovat kuitenkin, että maatalous voi tuottaa enemmän lisäämättä päästöjä. Metsät ja maaperä ovat oikein hoidettuina valtavia hiilinieluja, jotka viilentävät ilmakehää.

  • Puhdasta sähköä

    TK nr. 16/2009 s. 66-73.

    Väite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta moni tutkija uskoo siihen: kaikki ihmiskunnan tarvitsema sähkö on mahdollista tuottaa kuormittamatta ilmakehää hiilidioksidipäästöillä. Kaikki eivät tosin pidä keinoista, joilla tähän päästäisiin, sillä uudistuvien energianlähteiden lisäksi tarvittaisiin ydinvoimaa. Samalla on lisättävä tukea kehitysmaille, jotta niiden ei tarvitse toistaa teollisuusmaiden virheitä.

  • Liikenne vihreäksi

    TK nr. 17/2009 s. 70-77.

    Ihmiset ja tavarat liikkuvat yhä pidempiä matkoja, ja motorisoitu liikkuminen kuormittaa ilmastoa. 13 prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästökuormitusta voidaan kuitenkin keventää huomattavasti jo nykyisellä tai kehitteillä olevalla tekniikalla. Jos tahtoa löytyy, maantie-, meri- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt voidaan vähentää murto-osaan nykyisestä 25 vuoden kuluessa.

  • Mukaudu tai muuta

    TK nr. 14/2009 s. 44-51.

    Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen biologinen koe. Mitä tapahtuu, kun maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta? Alkaako eläin- ja kasvilajien joukkotuho vai sopeutuvatko ne uusiin oloihin? Vastaus selviää viimeistään sadan vuoden kuluttua. Ilmaston lämpeneminen on saanut jo nyt monet lajit muuttamaan elinaluettaan tai -tapojaan.

  • Jäät lähtevät

    TK nr. 15/2009 s. 66-71.

    Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.

  • Helvetin porteilla

    TK nr. 17/2009 s. 34-37.

    Turkmenistanissa Karakumin autiomaassa palaa yötä päivää. Dervezen lähistöllä lepattava tuli näkyy pimeällä kilometrien päähän. Loimu tulee 60 metriä leveästä ja 20 metriä syvästä kraatterista, jossa on ollut tuli jo vuosikymmeniä. Sikäläiset asukkaat kutsuvat liekehtivää kraatteria helvetin portiksi.

  • Sivu 1 / 14Seuraava

Tieteen Kuvalehti 13/2010

Uusi Lehti: Lue muun muassa ilmastonmuutosta hillitsevistä meduusoista, migreenikohtauksen syistä ja tuhotuiksi luulluista seinäluteista, joista on jälleen riesaa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

Hiirten ja ihmisten muistia voidaan parantaa geenitekniikalla ja lääkkeillä. Kokeilisitko itse hoitoa?


Numeroina-artikkelit

Tieku: Tiesitkö, että meteorimyrskyn aikana taivaalla saattaa näkyä 20 tähdenlentoa sekunnissa?

2 x Tieteen Kuvalehti + valinnainen lahja = 5,90 €

Tieku: Saat kaksi ensimmäistä lehteä ja valitsemasi lahjan hintaan 5,90 euroa.