Maa

• Sivu 1 / 14Seuraava
• 

  Magneettinapa muuttaa Siperiaan

  TK nr. 12/2002 s. 64-69.

  Pohjoinen magneettinapa on liikkeellä. Se kulkee kohti luodetta nopeammin kuin koskaan. 50 vuoden päästä se on Pohjois-Kanadan sijasta Siperiassa. Siirtyminen voi olla merkki siitä, että magneettinavat ovat vaihtamassa paikkaa. Sitä, mitä moisesta keikauksesta voisi seurata, voidaan vain arvailla.

  Lue lisää

• 

  Maa numeroina

  26.02.2010.

  Tiesitkö, että 99 prosentissa Maan sisuksista lämpötila on yli 1 000 °C? Tutustu Maahan numeroina.

  Lue lisää

• Viljely vihreämmäksi

  TK nr. 18/2009 s. 66-73.

  Maapallolla on 25 vuoden päästä kahdeksan miljardia ihmistä ruokittavana. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos tekee ruoantuotannon monin paikoin vaikeammaksi. Tutkijat uskovat kuitenkin, että maatalous voi tuottaa enemmän lisäämättä päästöjä. Metsät ja maaperä ovat oikein hoidettuina valtavia hiilinieluja, jotka viilentävät ilmakehää.

  Lue lisää

• Puhdasta sähköä

  TK nr. 16/2009 s. 66-73.

  Väite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta moni tutkija uskoo siihen: kaikki ihmiskunnan tarvitsema sähkö on mahdollista tuottaa kuormittamatta ilmakehää hiilidioksidipäästöillä. Kaikki eivät tosin pidä keinoista, joilla tähän päästäisiin, sillä uudistuvien energianlähteiden lisäksi tarvittaisiin ydinvoimaa. Samalla on lisättävä tukea kehitysmaille, jotta niiden ei tarvitse toistaa teollisuusmaiden virheitä.

  Lue lisää

• Liikenne vihreäksi

  TK nr. 17/2009 s. 70-77.

  Ihmiset ja tavarat liikkuvat yhä pidempiä matkoja, ja motorisoitu liikkuminen kuormittaa ilmastoa. 13 prosenttia ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Päästökuormitusta voidaan kuitenkin keventää huomattavasti jo nykyisellä tai kehitteillä olevalla tekniikalla. Jos tahtoa löytyy, maantie-, meri- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt voidaan vähentää murto-osaan nykyisestä 25 vuoden kuluessa.

  Lue lisää

• Mukaudu tai muuta

  TK nr. 14/2009 s. 44-51.

  Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen biologinen koe. Mitä tapahtuu, kun maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta? Alkaako eläin- ja kasvilajien joukkotuho vai sopeutuvatko ne uusiin oloihin? Vastaus selviää viimeistään sadan vuoden kuluttua. Ilmaston lämpeneminen on saanut jo nyt monet lajit muuttamaan elinaluettaan tai -tapojaan.

  Lue lisää

• Jäät lähtevät

  TK nr. 15/2009 s. 66-71.

  Yksistään Antarktiksen läntisiä osia peittävään jäähän on sitoutunut niin paljon vettä, että se vapautuessaan nostaisi merenpintaa viisi metriä. Poraustutkimuksen mukaan historia uhkaa toistaa itseään: Etelämantereen jäätiköt ovat häviämässä niin kuin ne ovat kadonneet useita kertoja aiemminkin.

  Lue lisää

• Helvetin porteilla

  TK nr. 17/2009 s. 34-37.

  Turkmenistanissa Karakumin autiomaassa palaa yötä päivää. Dervezen lähistöllä lepattava tuli näkyy pimeällä kilometrien päähän. Loimu tulee 60 metriä leveästä ja 20 metriä syvästä kraatterista, jossa on ollut tuli jo vuosikymmeniä. Sikäläiset asukkaat kutsuvat liekehtivää kraatteria helvetin portiksi.

  Lue lisää

• Isku irrotti mantereet

  TK nr. 14/2009 s. 24-31.

  Maan litosfäärilaattojen liikkeet selittävä teoria hyväksyttiin yli kolme vuosikymmentä sitten. Silti hämärän peitossa on yhä se, mistä liikehdintä sai alkunsa. Yhdysvaltalainen geologi on esittänyt ongelman ratkaisuksi Maahan 2,5 miljardia vuotta sitten iskeytynyttä meteoria.

  Lue lisää

• 

  Mitä aikaa nykyään eletään?

  TK nr. 13/2009 s. 60-63.

  Geologit ovat kiistelleet jo kauan sellaisesta alansa perus­asiasta kuin kuluvan geologisen kauden nimestä, määritystavasta ja pituudesta. Tilanne rauhoittui ainakin tilapäisesti, kun ongelma ratkaistiin tiedeyhteisössä varsin poikkeuksellisella tavalla: äänestämällä.

  Lue lisää

• 

  Siperia kiehuu

  TK nr. 16/2004 s. 48-57.

  Itä-Siperiassa on meneillään todella tulinen live show. Kamtshatkan niemimaalla on 22 toimivaa tulivuorta. Siellä voi seurata lähes reaaliajassa, miten tuliperäinen toiminta muovaa maanpintaa.
  Maisemaa leimaavat kraatterit, tuhkan peittämät laaksot, hehkuvat laavavirrat ja myrkkykaasuja kuplivat kuumat mutalammet. Vielä jokin aika sitten niemimaan eteläkärki oli ulkopuolisilta suljettua sotilasaluetta. Nyt vulkaaninen näytelmä on saanut uutta yleisöä. Kamtshatka on paitsi geologien tutkimuskenttä myös luontokuvaajien kuumimpia matkakohteita.

  Lue lisää

• Hyökyaalto autioitti Norjan rannikot

  TK nr. 3/2001 s. 46-47.

  Geologisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että Norjan länsirannikolle iskeytyi noin vuonna 5200 eaa. kymmenisen metriä korkea hyökyaalto, tsunami, joka vyöryi pitkälle sisämaahan. Tulvavesi aiheutti todennäköisesti suuria tuhoja myös Islannissa, Färsaarilla ja kaikkialla Pohjanmeren ympäristössä.

  Lue lisää

• 

  Maan alla palaa

  TK nr. 1/2004 s. 56-59.

  Maailmassa palaa joka vuosi satoja miljoonia tonneja hiiltä, jota ei vielä ole edes ehditty kaivaa esiin. Maanalaiset hiilipalot voivat jatkua vuosikausia ja aiheuttaa maailmanlaajuisia ympäristöhaittoja. Palojen tukahduttamiseen on kehitetty uusia menetelmiä.

  Lue lisää

• 

  Afrikka repeää

  TK nr. 11/2002 s. 60-65.

  Itä-Afrikkaa koettelevat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset. Ne aiheuttaa miljoonien kuutiokilometrien magmamassa, joka nousee hiljalleen kohti pintaa. Ennen pitkää maankuori antaa periksi ja repeää, jolloin Itä-Afrikan halkaisevaan hautavajoamaan syntyy uusi merenlahti.

  Lue lisää

• Luonto toipuu tuhosta

  TK nr. 14/2000 s. 36-41.

  Saint Helens -tulivuoren purkaus 20 vuotta sitten autioitti laajan alueen. Puhuttiin peruuttamattomasta ekokatastrofista. Luonto on kuitenkin osoittanut uskomattoman kykynsä uusiutua: kasvit ovat nousseet tuhkasta ja eläimet ovat palanneet tuhoalueelle.

  Lue lisää

• 

  Neljä aikapommia

  TK nr. 15/2005 s. 30-37.

  Ennen pitkää maapalloa ravistelee raju tulivuorenpurkaus, joka aiheuttaa laajan ekokatastrofin. Kaksi brittiläistä tutkijaa on selvittänyt todennäköisimmät purkautumispaikat ja -ajat.

  Lue lisää

• 

  Jäässä lukee ilmaston tulevaisuus

  TK nr. 12/2007 s. 82-87.

  Ilmasto lämpenee, mutta miten paljon ja mitä siitä seuraa? Vastausta haetaan historiasta. Grönlannin ja Antarktiksen jäässä on kerrostumia edelliseltä lämpimältä kaudelta. Niistä ehkä nähdään, mihin maailma on menossa.

  Lue lisää

• 

  Hiili ilmakehästä takaisin maahan

  22.12.2009.

  Tehomaatalouden seurauksena maaperän hiilivarastot ovat kutistuneet. Kehitys on kulkenut väärään suuntaan kymmeniä vuosia, mutta suunta voidaan muuttaa. On olemassa monia keinoja, joilla ilmakehän hiiltä voidaan palauttaa maahan.

  Lue lisää

• 

  Metsien kasvu luo uusia hiilinieluja

  22.12.2009.

  Maapallon maa-alasta noin 30 prosenttia on metsää. Metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu. Metsäalaa kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidikuormitusta ja samalla lisätä puutavaran tuotantoa.

  Lue lisää

• 

  Uusista lajikkeista enemmän ruokaa

  22.12.2009.

  Maailman väkiluku kasvaa, eli ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Sen tuottaminen ei kuitenkaan saisi lisätä ilmakehän hiilidioksidikuormitusta. Maatalouteen tarvitaan uusi vihreä vallankumous.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 14Seuraava