Lumivyöry

Lumivyörykuolema vaanii vuorilla

Joka vuosi vuoret vaativat lisää uhreja, kun lumivyöryt syöksyvät alas rinnettä. Lumivyöry syntyy, kun raskas ylin lumikerros ei enää pysy alla olevan lumikerroksen päällä. Lue tästä lisää lumivyöryjen synnystä ja lumivyöryriskistä.

maanantai 9. helmikuuta 2015 teksti Carsten Nymann

Lumivyöry on vaara, josta ei turhaan kutsuta valkoiseksi kuolemaksi.

Kun lumimassat vyöryvät alas rinnettä, ne vievät mennessään kaiken: kivet, puut – ja ihmiset.

Kun ihminen joutuu kivikovien lumikerrosten puristukseen, hän ei voi tehdä juuri muuta kuin toivoa, että apua on tulossa pian. Lumihirviön vatsassa ei nimittäin riitä ilmaa pitkäksi aikaa.

Jos lasket mielelläsi merkittyjen rinteiden ulkopuolella, sinun kannattaa miettiä hetki yllä olevaa kuvausta. Mietintähetki on tarpeen varsinkin, jos sääolot ovat järkyttäneet sitä hienon hienoa tasapainoa, joka normaalisti pitää lumen vuorenrinteillä.

Lumivyöry syntyy lumikerrosten välissä

Lunta on rinteillä yleensä kahdessa kerroksessa.

Alimpana rinnettä vasten lepää raskas, pakkautunut lumi, joka on ollut paikoillaan jo pitkään. Ylimpänä on – niin ikään raskas – aika äskettäin satanut lumi.

Normaalioloissa ylin kerros on suhteellisen hyvin kiinni vanhassa lumessa, ja silloin lumikerrokset luovat hyvän alustan laskettelijoille.

Ongelmia syntyy, kun alimman lumikerroksen massa ei ole riittävä – esimerkiksi, jos lunta ei ole satanut niin paljon kuin normaalisti tai jos vanhan kerroksen päälle sataa paksu kerros uutta lunta.

Vakaa lumi koostuu kahdesta raskaasta ja tiukkaan pakkautuneesta lumikerroksesta. Lumi muuttuu epävakaaksi, kun ylimmän kerroksen paino äkkiä kasvaa.

Jos painovoima voittaa, lumi alkaa vyöryä

Lumen pysyminen rinteillä on kahden luonnonvoiman välistä taistelua. Vastakkain ovat painovoima ja kitka.

Rinteillä painovoima vetää luonnollisesti lunta alaspäin. Painovoima vaikuttaa eniten uuteen lumeen, joka ei vielä ole ehtinyt pakkautua.

Alin lumikerros on hyvin kiinni kalliossa, mutta ylintä lumikerrosta pidättelee rinteellä vain lumikerrosten välinen kitka.

Suuri lumivyöryriski

Kun ylimmän lumikerroksen paino äkkiä kasvaa, kitkavoima joutuu koetukselle. Kaiken lisäksi pakkaantuneen alimman lumikerroksen ja ylimmän uuden lumen kerroksen välissä voi olla kolmas, kevyempi puuterilumikerros.

Tällaisissa tilanteissa pienikin muutos voi synnyttää lumivyöryn. Laskettelija, joka kiitää vastasataneella lumella, saattaa olla juuri se lisäpaino, joka aiheuttaa rinnettä alas kiitävän vyöryn.

NAPSAUTA KUVAA: Lumivyöryriski jakaantuu viiteen tasoon. ”Steep slope” on rinne, jonka kallistus on yli 30 astetta. /EAWS

Laskettelija voi laukaista lumivyöryn

Laskettelijat, jotka hakeutuvat hoidettujen rinteiden ulkopuolelle, voivat joutua keskelle lumivyöryä:

NÄIN LUMIVYÖRY TAPPAA

Laaja tutkimus Kanadassa sattuneista lumivyörykuolemista 1984–2005 selvitti, mihin uhrit kuolivat:

? Hapenpuute 75 % ? Hapenpuute ja vammat: 24 % ? Alilämpöisyys: 1% Noin 90 % lumivyöryissä surmansa saaneista aiheuttaa itse kohtalokkaan lumivyöryn.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: