Frozen hand

Fakta: Näin korkeus vaikuttaa ihmiseen

Korkealla vuoristossa ihminen on vaarassa, sillä vuoristo-olot käynnistävät ihmisen elimistössä puolustusmekanismeja, jotka voivat johtaa kuolemaan.

tiistai 8. tammikuuta 2013 teksti J. Norton/Ina Agency

1. Vuoristotaudin oireet

Elimistön puolustus voi viedä hengen. Ihminen ei toimi ilman happea. Kun ilman happipitoisuus on pieni, kuten korkealla vuoristossa, elimistö käynnistää puolustusmekanismeja, jotka pitkällä aikavälillä ovat tappavia.

  • Keuhkot laajenevat Vähähappisessa ilmanalassa keuhkot laajenevat saadakseen sisäänsä enemmän ilmaa. Sydän lyö kiivaammin, jotta veri kierrättäisi happea nopeammin.

  • Punasoluja syntyy lisää Punaisten verisolujen tuotanto luuytimessä lisääntyy. Punasolut kuljettavat happea kudoksiin eri puolille elimistöä.

  • Veri paksuuntuu Punasolujen määrän lisääntyessä veri sakenee. Verisuonten tukkeumien ja infarktien riski kasvaa.

  • Aivot turpoavat Hapen puute saa aivojen verisuonet laajenemaan, jotta veri kiertäisi nopeammin ja toisi happea aivosoluille. Paisuneet verisuonet painavat aivoja kallon luuta vasten.

  • Keuhkot romahtavat Keuhkoissa on yli 300 miljoonaa keuhkorakkulaa, joiden läpimitta on alle millin. Rakkuloiden seinämien läpi happi siirtyy keuhkoista vereen ja hiilidioksidi verestä keuhkoihin. Kun keuhkot laajenevat ja supistelevat voimakkaasti, ohuet seinämät voivat rikkoutua, jolloin keuhkot täyttyvät verellä.

2. Näin korkeus vaikuttaa ihmiseen

8 000 metriä: Kuolemanvyöhyke Alue yli 8?000 metrin korkeudessa. Siellä ilma on niin vähähappista, että ihminen ei voi selviytyä siellä pitkiä aikoja.

  • Jatkuva uupumus ja huimaus

  • Aivovaurioiden vaara

  • Hengenahdistus

3 500 metriä: Hengenvaara Jos oireisiin ei kiinnitä huomiota, seurauksena voi olla hengenvaara. Ilman lisähappea elimistö voi romahtaa 24 tunnissa.

  • Kova väsymys

  • Näköhäiriöt ja päänsärky

  • Tasapainohäiriöt

2 500 metriä: Ensimmäiset oireet Lievän vuoristotaudin merkit voivat ilmetä jo muutamassa tunnissa. Yleensä ne häviävät vuorokaudessa, kun elimistö tottuu ohueen ilmaan.

  • Huimaus ja väsymys

  • Päänsärky

  • Ruokahaluttomuus ja pahoinvointi

3. Solut kuivuvat

Pakkanen kuivattaa kudosten solut. Kun elimistö altistuu kovalle kylmyydelle, aivot katkaisevat verenkierron raajojen ääriosiin. Puolustusreaktio voi johtaa vakaviin kudosvaurioihin.

  • Elimistö lähettää aivoihin viestin, että ruumiin lämpötila on laskenut voimakkaasti.

  • Aivot reagoivat viestiin komentamalla raajojen verisuonet supistumaan, jotta verta riittää elintärkeille elimille, kuten aivoille, sydämelle, maksalle ja keuhkoille.

  • Kun veri ei tuo lämpöä, raaja alkaa viilentyä kohti ympäristön lämpötilaa.

  • Solujen välissä olevan kudosnesteen sisältämä vesi alkaa muodostaa jääkiteitä. Jäätyminen myös imee vettä solujen sisältä. Tässä vaiheessa raaja voidaan vielä pelastaa, jos sen lämpötilaa saadaan nostettua.

  • Jos raajan lämpötila pysyy pakkasen puolella, solujen sisälle alkaa muodostua jäätä. Jääkiteet puhkaisevat solukalvon, ja solu kuolee. Jos jäätyminen jatkuu, lihakset, hermot ja luut voivat vaurioitua.

4. Kylmä pysäyttää sisäelimet

Kun ihmisen ydinlämpötila laskee alle 32 asteen, keho hidastaa elintoimintoja suojatakseen aivoja hapen puutteelta. Aineenvaihdunta heikkenee, ja tajunta hämärtyy.

human illustration

1. Pupillit laajenevat, ja silmät vaikuttavat elottomilta. 2. Kilpirauhanen hidastaa elimistön aineenvaihduntaa säästääkseen energiaa. Samasta syystä lihakset vähentävät vilunväristyksiä. 3. Keuhkojen toiminta hidastuu. 4. Sydämen syke hidastuu jopa vain kahteen lyöntiin minuutissa. Suuri osa elimistöstä jää vaille verta. 5. Iho muuttuu ensin harmaaksi ja sitten lähes valkoiseksi.

5. Hyppyhäntäinen kestää –40 astetta

Ihmisen solut tuhoutuvat pakkasessa, mutta kaikkia lajeja ei kovakaan kylmä haittaa. Etelämantereella elävät parin millin pituiset hyppyhäntäiset selviävät elossa, vaikka niiden ruumiinlämpö laskisi 40 astetta miinuksen puolelle. Ne välttävät pakkasvauriot kuivattamalla solunsa.

6. Geeniperimä suojaa šerpoja

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt ihmisen perimästä geenin, joka lisää veren punasolujen määrää ja auttaa siten ihmistä tulemaan toimeen vähähappisessa vuoristoilmassa. Perintötekijä on erityisen yleinen šerpoilla, nepalilaisilla Himalajan vuoriston alkuperäisasukkailla.

Tiesitkö?

Korkealla ilmanpaine on alhaisempi ja ilman happimolekyylit ovat harvemmassa kuin alhaalla. Jos elimistö ei ole tottunut harvaan ilmaan, sisäänhengitys ei tuota kylliksi happea.

Naisilla elimistön normaali ydinlämpö eli sisäelinten lämpötila on korkeampi kuin miehillä. Ilmeisesti naiset myös kestävät kylmää paremmin kuin miehet.

Oletko kyllästynyt valeuutisiin ja kaipaat kovaa faktaa?

3 nroa Tieteen Kuvalehteä 9,90. Napsauta tästä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: