Vuodenajat – miksi meillä on vuodenajat?

Vuodenaikojen vaihtelu

Miksi pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan eri vuodenajat? Ja miksi vuodenajat ylipäänsä vaihtuvat?

perjantai 6. marraskuuta 2015

Etäisyys Aurinkoon ei vaikuta vuodenaikojen vaihteluun

Vuodenaikojen vaihtelu ilmenee sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla sitä selvemmin, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan.

Äkkiseltään voisi luulla, että lämpimintä on silloin, kun Maa on radallaan lähinnä Aurinkoa, mutta niin asia ei ole. Auringon ja Maan välinen etäisyys nimittäin vaihtelee kovin vähän sinä aikana, kun Maa kiertää Auringon.

Vuodenajat johtuvat Maan kallistumisesta

Vuodenajat vaihtuvat siksi, että Maan pyörimisakseli ei ole kohtisuorassa ekliptikaan nähden. (Ekliptikalla tarkoitetaan Auringon näennäistä ratatasoa taivaalla.)

Koska maapallon akseli on noin 23 astetta kallellaan, Aurinko ei kulje taivaalla päiväntasaajan kohdalla, vaan sen näennäinen rata on enimmillään noin 23 astetta ekvaattorin eli päiväntasaajan ylä- tai alapuolella.

Tästä syystä pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorotellen kallistuneena Aurinkoa kohti. Tämä vuorottelu saa aikaan vuodenajoille ominaiset muutokset yön ja päivän pituudessa, auringonsäteilyn määrässä ja säätilassa.

Vuodenaikojen vaihtelu ilmenee selvimmin navoilta napapiirille ulottuvalla vyöhykkeellä. Napapiiri on se maapallon leveyspiiri, jonka kulmaetäisyys navasta on täsmälleen sama kuin ekliptikan kaltevuus eli noin 23 astetta.

Kesäseisauspäivänä Aurinko valaisee napapiirin pohjoispuolista aluetta vuorokauden ympäri, kun taas eteläisen napapiirin eteläpuolella Aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle.

Talviseisauspäivänä tilanne on juuri päinvastainen eli eteläinen napa-alue kylpee auringonvalossa ja Australiassa on kesä. Pohjoisella napaseudulla taas on sydäntalven pimein aika, kaamos.

Vuodenajat ohjaavat eläinten ja kasvien elämää

Jos Maa ei olisi kallellaan, saisimme koko vuoden ajan saman määrän auringonvaloa. Toisin sanoen aurinko nousisi ja laskisi joka päivä saman aikaan. Säässäkään ei tapahtuisi suuria muutoksia.

Sellaisissa olosuhteissa elämä maapallolla olisi kovin erilaista kuin nykyisin. Monien kasvi- ja eläinlajien elinkaari on nimittäin täysin riippuvainen vuodenaikojen vaihtelusta.

Vuodenajat vaihtuvat myös avaruudessa

Maa ei ole ainoa planeetta, jolla on vuodenajat. Saturnuksen Titan-kuun pinnalla keskilämpötila on 180 pakkasastetta. Silti sielläkin on vuodenajat, ja metaanijäävuoret sulavat kesäisin. Lue lisää artikkelista:

Tutki merien syvyyksiä ja kaukaisia galakseja.

3 nroa Tieteen Kuvalehteä 9,90. Napsauta tästä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: