nb_u15 Tambora

Vanha purkaus vei Tamboran tittelin

Täsmälleen 200 vuotta sitten tapahtunutta Tamboran tulivuoren purkausta on pidetty maailman tuhoisimpana. Nyt on selvinnyt, että suurinta tuhoa aiheuttikin 74 000 vuotta sitten sattunut purkaus.

torstai 9. huhtikuuta 2015 teksti Karine Kirkebæk

Huhtikuun 10. päivänä vuonna 1815 Indonesiaan kuuluvan Sumbawan niemimaan asukkaat heräsivät päivään, josta tuli heidän elämänsä pahin – tai pahin kenenkään koskaan kokema.

Tambora syöksi uumenistaan yli sata kuutiokilometriä vulkaanisia purkaustuotteita. Hehkuvat laavavirrat ja metrien paksuinen kuuma tuhka tappoivat heti 12?000 ihmistä.

Katastrofi ei kuitenkaan loppunut tähän. Seuraavien kuukausien ja vuosien aikana arviolta 250?000 ihmistä menehtyi nälkään ja sairauksiin, kun tuhka pilasi pellot ja saastutti veden ja purkauskaasut kylmensivät sään Eurooppaa ja Amerikkaa myöten.

Aiempi purkaus oli Tamboraakin pahempi

Tähän asti on uskottu, että Tamboran purkaus on maapallon historian tuhoisin tunnettu tulivuorenpurkaus.

Uudet tutkimukset viittaavat nyt siihen, että ennätys kuuluukin niin ikään Indonesiassa Sumatran saaressa sijaitsevalle Toban tulivuorelle, joka purkautui rajusti 74?000 vuotta sitten.

Tulivuoret keskittyneet viiden maan alueelle

Superpurkauksesa tulivuori romahti kasaan ja jätti jälkeensä valtavan kraatterin, joka kattaa 100 kertaa 60 kilometrin alan.

Tuhkaa levisi aina 3?000 kilometrin päähän Himalajalle asti.

Tuoreessa analyysissä selvisi myös, että 90 prosenttia tulivuorenpurkauksista tapahtuu viidessä maassa: Indonesiassa, Filippiineillä, Japanissa, Meksikossa ja Etiopiassa.

Uusi purkaus lamauttaisi maailman kokonaan

Tamboran purkausta muistuttava tulivuorenpurkaus aiheuttaisi tänään miljoonien ihmisten kuoleman:

Tulivuori synnytti hirviön

Saattaa olla, että Tamboran purkauksesta seurasi jotain hyvääkin. Purkauksen jälkeen Euroopan ilmasto kylmeni ja muuttui sateiseksi. Jos vuoden 1816 kesä ei olisi ollut niin viileä, lordi Byron ja Mary ja Percy Shelley eivät ehkä olisi viettäneet sitä Sveitsissä Genevenjärven rannalla, jossa Mary Shelley ukonilman aikana keksi tarinansa Frankensteinista.

Frankenstein syntyi vuonna, jona ei ollut kesää. Kesätön vuosi johtui tulivuoresta, josta kukaan ei ollut koskaan aiemmin kuullutkaan, totesi Mary Shelley itse.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: