Laava ei saa aikaan rikkihappojärveä

Elokuvassa ”Dante’s Peak” rikkipitoinen laava muuttaa järven veden rikkihapoksi.Voiko niin tapahtua todellisuudessa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Järvi ei voi hetkessä muuttua rikkihapoksi vain siksi, että laavavirta vyöryy siihen. Laava ei nimittäin sisällä kovinkaan paljon rikkiä enää sen jälkeen, kun se on purkautunut tulivuoren kraatterista. Sitä vastoin laavassa voi olla paljon rikkiä silloin, kun se on vasta nousemassa maankuoren alta tulivuoreen. Syvällä maan alla rikki liukenee sulaan magmaan, koska siellä vallitsee kova paine. Pinnalla, kun paine laskee, kaasut vapautuvat ja sekoittuvat pohjaveteen. Sen vuoksi tulivuoren kraatteriin muodostunut järvi tai geysirin lähellä oleva muta voivat olla hyvin rikkipitoisia. Paikka paikoin Islannissa kiviaineskin liukenee niin, että vain parhaiten happoja kestävät mineraalit jäävät jäljelle. Tulivuoren purkaus voi nostaa suuret määrät rikkiä maan alta. Esimerkiksi Laki-tulivuoren purkautuessa Islannissa 1783–1784 ilmakehään sinkoutui 120 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Se tappoi viidesosan Islannin väestöstä, ja happo levisi koko pohjoisen pallonpuoliskon ilmakehään. Kahden vuoden ajan Euroopassa nähtiin sinertävää savua ja epätavallisen punaisia auringonlaskuja.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: