Sumea silmä näkee hyvin

24-silmäinen trooppinen meduusa on näköaistin evoluution puuttuva lenkki

tiistai 1. syyskuuta 2009

Kuutiomeduusan silmien rakenne on yhtä aikaa kehittynyt ja sopivasti vajavainen. Se näkee epätarkasti mutta hyvin. Ruotsalaisen Lundin yliopiston biologien tutkima trooppisten ja subtrooppisten seutujen rantavesissä elävä Tripedalia cystophora -kuutiomeduusa liikkuu kuin kala ja havainnoi ympäristöään kuutiomaisen uimakellonsa reunoissa olevilla silmillä. Silmät sijaitsevat neljässä kuuden silmän ryhmässä. Joka ryhmässä kaksi silmistä on huomattavasti kehittyneempiä kuin meduusan tasoisilla eläimillä yleensä. Ne muistuttavat pikemminkin nisäkkäiden ja mustekalojen silmiä, mikä on kiinnostavaa siksi, että meduusa ei ole sukua näille eläinryhmille. Meduusan edistyneemmissä silmäpareissa on suhteellisen kehittyneet linssi, verkkokalvo, iiris ja sarveiskalvo. Silmät pystyvät tarkentamaan hyvin, eikä linssi vääristä kuvaa, mutta verkkokalvo sijaitsee linssiin nähden niin, että kuva syntyy verkkokalvolle sumeana. Epätarkkuus on tarkoituksenmukaista. Silmät erottavat hyvin liikkumattomat isot kohteet mutta jättävät huomiotta turhat yksityiskohdat. Se helpottaa suunnistamista mangroverämeikköjen sameissa vesissä. Meduusan silmä on kiinnostava erityisesti näköaistin evoluution kannalta. Jo Darwin ihmetteli, miten silmän kaltainen mutkikas elin on voinut kehittyä. Kehitys lienee tapahtunut vähitellen, mutta eri muotojen välivaiheita ei ole ennen löydetty. Tripedalia cystophora näyttää olevan tämä puuttuva lenkki. Sen silmästä on suhteellisen pieni askel terävän kuvan tuottavan silmän kehittymiseen. Se osoittaa myös, että silmän kehitystä ovat ohjanneet erilaiset tarpeet.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: