Sarvipäiden sekalainen seurakunta

Mitä ainetta eläinten sarvet ovat? Miten pitkiksi sarvet voivat kasvaa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Sarviksi kutsutaan paitsi nisäkkäiden myös muiden selkärankaisten, kuten matelijoiden ja kalojen, esimerkiksi simppujen, sekä hyönteisten teräviä luumaisia muodostumia. Sarvet toimivat yleensä joko hyökkäys- tai puolustusvälineinä. Sarvien rakenne vaihtelee lajeittain, eivätkä edes eri nisäkäsryhmien sarvet ole yhteneviä. Sarvi-sanasta voisi päätellä, että ne koostuvat yksinomaan sarveisaineesta eli keratiinista. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen. Esimerkiksi nisäkkäiden sarvet voidaan jakaa viiteen ryhmään. Onttosarvisten (mm. nautojen) sarvet ovat otsaluusta muodostuneita luutappeja, joita ympäröi sarveistuppi. Hirvieläinten täyteissarvet ovat kokonaan luuta, kun taas hanka-antilooppien hankasarvissa on pysyvä luutappi mutta vuosittain vaihtuva sarveistuppi. Kirahvin sarvet ovat luutapit. Sitä vastoin sarvikuonon sarvet ovat sarveisnystermiä. Pisimmät sarvet on vesipuhvelilla. Ennätysyksilön sarvien kärkien väliksi mitattiin 1955 peräti 4,24 metriä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: