Rain

Miksi sateessa on pisaroita?

Miksi sateella vesi putoaa pisaroina eikä esimerkiksi suorana suihkuna?

maanantai 19. marraskuuta 2012

Ensinnäkin sateena pilvistä maahan putoava vesi syntyy pisaroina. Toiseksi, vaikka vesi aluksi putoaisikin taivaalta suurempana massana, ilman vastus hajottaisi sen pisaroiksi, ennen kuin vesi ehtisi maahan asti.

Kun lämmin kostea ilma kohoaa ilmakehässä, se ennen pitkää jäähtyy, jolloin siihen sitoutunut vesihöyry alkaa tiivistyä nesteeksi. Ensimmäiset nestepisarat ovat hyvin pieniä, halkaisijaltaan alle 0,02 millimetriä. Ne eivät vielä putoa vaan leijuvat ilman mukana. Vähitellen pienet pisarat alkavat kerääntyä ilman epäpuhtauksien, kuten pöly- tai nokihiukkasten ympärille. Kun tällaisen tiivistymisytimen ympärille on kertynyt yli 0,5 millimetrin paksuinen vesikerros, se alkaa pudota kohti maata.

Sadepisaroiden koko vaihtelee huomattavasti. Yleensä pisaroiden läpimitta ei kuitenkaan ole yli viittä millimetriä, vaikka sade olisi hyvinkin rankkaa.

Pisaroiden kokoa rajoittaa se, että niitä koossa pitävä veden pintajännitys on suhteessa sitä pienempi, mitä suurempi pisara on. Siksi isot tipat ovat alttiimpia ilman vastukselle kuin pienet, ja ne hajoavat matkallaan ilmakehän läpi. Pisarat myös putoavat eri nopeuksilla ja törmäilevät toisiinsa, mikä osaltaan estää niitä muodostamasta yhtenäistä vesisuihkua.

Sadepisara litistyy, pullistuu ja hajoaa

Satava vesi kuvataan usein pallomaisina pisaroina, mutta sellaisen muodon vesi saa vain silloin, kun se on kiinni esimerkiksi oksassa. Halkaisijaltaan alle millimetrin kokoinen pisara on pyöreä, mutta sitä isomman pintajännitys ensin litistää ja sitten ilman vastus pullistaa sen kuin laskuvarjon. Lopulta se hajoaa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: