Stormy day on peer

Miten myrsky syntyy?

Mitä ilmakehässä tapahtuu silloin, kun hyvin voimakas myrsky muodostuu?

tiistai 25. tammikuuta 2011

Sää voi muuttua myrskyiseksi kaikilla ilmastovyöhykkeillä periaatteessa hyvin samankaltaisista syistä, vaikka myrskyn ilmenemistavoissa – ja etenkin nimityksissä – onkin paljon eroja. Suomessa kovat tuulet, joiden nopeus voi nousta varsinkin puuskissa hirmumyrskylukemiin eli yli 32 metriin sekunnissa, liittyvät tavallisesti Atlantilla kehittyviin syviin matalapaineisiin.

Myrsky alkaa säähäiriöstä

Niin sanotut keskileveysasteiden myrskyt saavat alkunsa paikallisista säähäiriöistä seuduilla, joilla lämmin ja kylmä ilma kohtaavat toisensa. Kahden ilmamassan rajavyöhykkeet eli säärintamat ovat jatkuvassa liikkeessä. Lämpimän ilman alueella esiintyy nousevia virtauksia, joiden vaikutuksesta ilmanpaine maanpinnassa laskee. Syntyy matalapaineen keskus, johon imeytyy ilmaa ympäristöstä. Ilma ei kuitenkaan virtaa suoraan muun muassa maapallon pyörimisliikkeen ja kitkan takia, vaan tuulet alkavat kiertää matalapaineen keskusta.

Voimakkaimmat myrskyt iskevät matalapaineen keskuksen reunamille

Pohjoisella pallonpuoliskolla ilma kiertää sitä vastapäivään. Koska ilmanpaine-ero on suurimmillaan matalapaineen keskuksen reunalla, myös tuulet ovat siellä voimakkaimmillaan. Hurrikaaneiksi, taifuuneiksi ja sykloneiksi kutsutut trooppiset hirmumyrskyt ovat rakenteellisesti pyörremyrskyjä. Niitä kehittyy päiväntasaajan molemmin puolin lämpimän meren päällä kääntöpiirien välisellä alueella.

Myrskyjä ruokkii lisälämpö, jota syntyy tietyissä sääolosuhteissa, kun vesihöyry tiivistyy sateeksi. Päiväntasaajan seudun matalapaineissa ei esiinny merkittäviä lämpötilaeroja myrskyn eri osissa, joten niissä ei myöskään ole rintamia. Kovimman tuulen alue on myrskyn silmän eli tyynen keskuksen laidoilla. Silmää ympäröi pilviseinämä, jossa voi ukkostaa ja sataa kaatamalla.

Myrsky, hirmumyrsky vai sykloni?

Lue lisää voimakkaista tuulista alla olevasta artikkelista:

Lämpötilaerot

Pohjoismaissa myrskyille otollisinta aikaa on syksy, jolloin Atlantilta tulee usein sarjoina syviä matalapaineita. Matalapaine syntyy, kun ilmakehän eri osien välillä on riittävän suuria lämpötilaeroja.

Kun lämmin eteläinen ja viileä pohjoinen ilmamassa kohtaavat toisensa, muodostuu säärintamaksi kutsuttu rajavyöhyke. Voimakkaimmat rintamat kehittyvät matalapaineiden keskusten lähelle. Ne luovat edellytykset kovien tuulten, sateiden ja ukkosen kehittymiselle.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: