Päiväntasaaja toimii myrskymuurina

Hirmumyrskyt pysyvät kai aina sillä pallonpuoliskolla, jolla ne ovat syntyneet. Miksi pyörremyrskyt eivät voi ylittää päiväntasaajaa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Teoriassa ei ole mitään estettä sille, että trooppinen pyörremyrsky kulkeutuisi eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle tai toisinpäin. Tiettävästi näin ei kuitenkaan tapahdu. Selittäviä tekijöitä ovat keskipako- ja coriolisvoimaksi kutsutut näennäisvoimat, jotka mutkistavat pyörivissä järjestelmissä liikkuvan kappaleen – tässä tapauksessa myrskykeskuksen – liikkeitä. Coriolisvoiman suuruus riippuu kappaleen liikenopeudesta ja leveyspiiristä. Se on suurimmillaan navoilla ja häviää päiväntasaajalla. Coriolisvoima tulee selvästi näkyviin vasta ilmiöissä, joiden läpimitta on satoja kilometrejä ja jotka kestävät useita tunteja kuten hirmumyrskyn kaltaiset tuulijärjestelmät. Pohjoisella pallonpuoliskolla liikkuva matalapaine pyörii coriolisvoiman vaikutuksesta vastapäivään. Päiväntasaajan eteläpuolella kiertosuunta on päinvastainen. Jos pyörremyrsky ylittäisi päiväntasaajan, se laantuisi nopeasti, koska ilmavirtauksen pyörimissuunta vaihtuisi.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: