Greenlands underground

Grönlannissa alkoi vuosisadan aarrejahti

Miljoonien vuosien ajan ovat valtavat raaka-ainevarat saaneet olla koskematta Grönlannin kallioperässä. Nyt saaren itsehallinto on antanut ensimmäiset luvat kaivostoimintaan, ja yhtiöt kiirehtivät kilvan saareen päästäkseen käsiksi rikkauksiin.

torstai 22. toukokuuta 2014

Lue lisää Grönlannin rikkauksista

Tieteen Kuvalehden numerosta 9/2014 voit lukea artikkelin ”Grönlannissa alkoi vuosisadan aarrejahti". Siinä kerrotaan muun muassa, mitä kaivostoiminnan aloittaminen saaren karuissa oloissa edellyttää ja mitä rikkauksia Grönlannin kallioperään on muodostunut miljardien vuosien kuluessa.

Tieteen Kuvalehden tilaajana voit lukea artikkelin myös napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Grönlannin kallioperän raaka-aineet

Maailman suurimmasta saaresta voi tulla vuosisadan kaivosryntäyksen kohde. Grönlannin kallioperässä ja vuorissa on nimittäin valtavasti raaka-aineita, kuten rautaa, sinkkiä, lyijyä, kuparia, kultaa, platinaa, jalokiviä ja harvinaisia maametalleja.

Jos arvokkaat raaka-aineet olisivat sijainneet lähes missä tahansa muualla maapallolla, ne olisi otettu käyttöön jo aikaa sitten. Grönlannin ankara ilmasto ja puuttuva infrastruktuuri ovat kuitenkin tähän asti estäneet kaivos- ja öljy-yhtiöitä pääsemästä rikkauksiin käsiksi.

Ensimmäinen kaivoslupa jo myönnetty

Nyt kaivosyhtiöt eri puolilta maailmaa ovat alkaneet tutkia Grönlantia uudella innolla. Grönlannin itsehallinto on myöntänyt ensimmäisen luvan kaivostoimintaan. Sen sai brittiläinen London Mining -yritys, joka aikoo perustaa rautakaivoksen Nuukvuonon rannalle Isuan lähelle.

Alueen vuoret kuuluvat maailman vanhimpiin, ja ne sisältävät noin 350 miljoonaa tonnia rautaa, joka on muodostunut useita miljardeja vuosia sitten.

Tähtäimessä harvinaiset metallit

Myös uraanin louhimiseen on annettu lupa. Tämä mahdollistaa samalla harvinaisten maametallien louhimisen Kvanefjeldissä Etelä-Grönlannissa. Näiden metallien mukana nousee nimittäin aina uraania, sillä ne ovat sitoutuneet samoihin mineraaleihin.

Nykyisin harvinaiset maametallit ovat hyvin kysyttyjä, sillä niitä tarvitaan, kun valmistetaan esimerkiksi näyttölaitteita, älypuhelimia, tietokoneita ja muuta elektroniikkaa.

Öljystäkin on toivoa

Arvokkaita raaka-aineita ei kätkeydy ainoastaan itse saareen. Myös sen rannikoiden edustalta merestä voidaan todennäköisesti löytää suuria määriä öljyä ja kaasua.

Diskosaaren edustalla ja Baffininlahdella Länsi-Grönlannissa useat öljy-yhtiöt etsivät merenpohjasta tavoiteltuja mustia pisaroita. Nyt öljyjahti on alkanut myös Koillis-Grönlannin rannikon edustalla. Alueen öljyvarat on arvioitu noin yhdeksäksi miljardiksi tynnyriksi.

Vaaralliset työolot

Koillis-Grönlannin merialue on jääolojensa vuoksi yksi maailman vaikeimmista öljynporauspaikoista, eikä vielä ole keksitty menetelmiä, joilla voitaisiin toimia turvallisesti näin vaarallisilla vesillä. Siksi öljyntuotannon aloittamista joudutaan odottamaan vielä joitakin vuosia. Grönlannin mantereella aarrejahti on sen sijaan jo täydessä käynnissä.

Lue lisää Grönlannin rikkauksista

Tieteen Kuvalehden numerosta 9/2014 voit lukea artikkelin ”Grönlannissa alkoi vuosisadan aarrejahti". Siinä kerrotaan muun muassa, mitä kaivostoiminnan aloittaminen saaren karuissa oloissa edellyttää ja mitä rikkauksia Grönlannin kallioperään on muodostunut miljardien vuosien kuluessa.

Tieteen Kuvalehden tilaajana voit lukea artikkelin myös napsauttamalla alla olevaa painiketta.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: