Peto vaihtoi lihan kasviksiin

Onko totta, että jotkin pedoiksi luokitellut eläimet ovat oikeasti kasvinsyöjiä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Varsin monet petoeläinten lahkoon luetut nisäkäslajit käyttävät ravinnokseen myös kasveja. Muun muassa karhut ovat jokseenkin kaikkiruokaisia. Vain harvat petoeläimet ovat kuitenkin siirtyneet kokonaan kasviravintoon. Yksi tällainen harvinaisuus on isopanda, joka jossakin kehityshistoriansa vaiheessa alkoi syödä lähes ainoastaan kasveja ja erikoistui vielä lähes yhteen ainoaan kasvilajiin, bambuun. Omintakeisen ratkaisun syynä oli todennäköisesti se, että kovin monet muut nisäkäslajit eivät ole kiinnostuneita bambusta. Isopandan hampaat ovat osittain mukautuneet kasviravintoon. Etuhampaat ovat kutistuneet ja kulmahampaat lyhentyneet. Poskihampaatkin sopivat paremmin jauhamiseen kuin lihan paloitteluun. Pandan suolisto on silti yhä petomaisen lyhyt. Koska liha on ravinteikasta ja melko helposti sulavaa, petoeläimet tulevat toimeen melko lyhyellä suolistolla. Kasvinsyöjät tarvitsevat mutkikkaamman ruuansulatuselimistön ottamaan talteen ruuan ravintoaineet. Pandan lihansyöjänsuolisto pystyy käyttämään hyödyksi vain pienen osan bambun ravinteista. Siksi sen täytyy syödä paljon. Keskimäärin panda käyttääkin ruokailuun noin 14 tuntia vuorokaudessa. Yksipuolinen ruokavalio tekee pandan myös haavoittuvaksi ympäristömuutoksille. Bambumetsien katoaminen on kutistanut pandan elinalueita.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: