Näkijä ilman silmiä

Aivottomalla käärmetähdellä ilmiömäinen näkökyky

tiistai 1. syyskuuta 2009

Maailman merissä elää merkillisiä olioita, jotka aika ajoin hämmästyttävät tutkijoitakin. Yksi tällainen eliö on piikkinahkaisten pääjaksoon kuuluva meritähden sukulainen käärmetähti, jonka näkökykyä ovat selvittäneet Lucent Technologies/Bell Laboratories -yhtiön, israelilaisen Weizmann-tiedeinstituutin ja Los Angelesin luonnonhistoriallisen museon tutkijat. Bell Laboratoriesin tutkijan Joanne Aizenbergin johdolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viisihaarainen Ophiocoma wendtii -lajin käärmetähti, jolla ei ole varsinaisia silmiä eikä edes aivoja, pystyy erottamaan mahdollisten saalistajien varjot ja ”piiloutumaan” muuttamalla värinsä taustan mukaiseksi. Lisäksi se vaihtaa väriään sen mukaan, onko yö vai päivä. Väriä muuttavien kromoforien eli pigmenttiä sisältävien solujen toiminta näyttää olevan hyvin säädeltyä. Käärmetähden haarat ja ”keskiruumis” ovat kalsiittikiteistä muodostuneen suojaavan tukirakenteen peitossa. Tämän rakenteen kalsiittikiteet toimivat myös eläimen ”silminä”. Kukin kide muodostaa linssin tai mykiön, joka kokoaa tietystä suunnasta tulevaa valoa ja ohjaa sen linssien alapuolilla oleviin valoherkkiin hermopisteisiin, jotka rekisteröivät valon ja varjon muutokset ja ohjaavat kromoforien toimintaa. Vaikka kukin kide kokoaa vain yhdestä suunnasta tulevaa valoa, käärmetähden ”näkökenttä” on suhteellisen laaja, koska se on kauttaaltaan linsseinä toimivien kalsiittikiteiden peitossa. Kiteet täydentävät toisiaan ja muodostavat ikään kuin yhden suuren kollektiivisen silmän. Trooppisilla koralliriutoilla elävän käärmetähden kidelinssit ovat samalla “häikäisysuoja”. Päivällä kromoforien väriaine kerääntyy linssien pintaan ja suodattaa pois liiallisen valon. Yöllä pigmentit väistyvät ja linssit tulevat vaaleammiksi ja valoherkemmiksi. Käärmetähden näköaisti kiinnostaa myös tietotekniikan kehittäjiä. Samantyyppistä – mutta huomattavasti kehittymättömämpää – ratkaisua käytetään ns. mikrolinsseissä, joissa hyvin pienillä säännöllisessä järjestyksessä olevilla linsseillä johdetaan valoa. Mikrolinssejä käytetään mm. näyttölaitteissa ja televiestintäverkoissa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: