Muuntuvat kidukset vastaus happikatoon

Ruutana mukauttaa hengityselimensä ympäristön tilaan

tiistai 1. syyskuuta 2009

Ruutana tunnetaan kyvystään selviytyä hengissä vesissä, joita koettelee käytännössä täydellinen happikato. Tämän särkikalojen heimoon kuuluvan sinnikkään kalalajin henkiinjäämisstrategiaa tutkinut Jørund Sollidin johtama Oslon yliopiston tutkijaryhmä sai selville, että lajin menestyksen salaisuus piilee kiduksissa. Ruutana pystyy mukauttamaan kiduksensa kulloisiinkin oloihin. Kun vesistön happitilanne on hyvä, ruutanan kiduksia peittää paksu solukerros. Happikadon uhatessa esimerkiksi kevättalvella kidusten pintasolukko ohenee: osa soluista kuolee, ja niiden alta paljastuu tehokkaasti happea sitovia lamellimaisia muodostumia, jotka kasvattavat kidusten pinta-alan jopa 7,5-kertaiseksi. Heti kun vesistön happitilanne paranee, lamellien päälle alkaa kasvaa pintasolukkoa. Kidukset voivat muuttua huomattavasti muutamassa tunnissa. Tiettävästi ruutana on ainoa selkärankaislaji, jonka täysikasvuiset yksilöt voivat vastata elinympäristössään tapahtuviin muutoksiin muuntelemalla hengityselintensä rakennetta.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: