Miten raskaus testattiin sammakolla?

1940- ja 1950-luvuilla afrikkalaisilla kynsisammakoilla oli kysyntää eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa sairaaloissa. Niitä käytettiin raskaustesteissä. 1930-luvulla oli nimittäin oivallettu, että jos sammakkoon ruiskutettiin raskaana olevan naisen virtsaa, ruiske sai sammakon hyvin pian laskemaan kutua. Yksi ensimmäisistä seikoista, joista alkanut raskaus voidaan todeta, on istukkahormonin eli gonadotropiinin määrän kasvu veressä ja virtsassa. Sitä erittyy aluksi alkiosta ja myöhemmin istukasta.

tiistai 1. syyskuuta 2009

1940- ja 1950-luvuilla afrikkalaisilla kynsisammakoilla oli kysyntää eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa sairaaloissa. Niitä käytettiin raskaustesteissä. 1930-luvulla oli nimittäin oivallettu, että jos sammakkoon ruiskutettiin raskaana olevan naisen virtsaa, ruiske sai sammakon hyvin pian laskemaan kutua. Yksi ensimmäisistä seikoista, joista alkanut raskaus voidaan todeta, on istukkahormonin eli gonadotropiinin määrän kasvu veressä ja virtsassa. Sitä erittyy aluksi alkiosta ja myöhemmin istukasta. Sen tehtävänä on estää elimistöä hylkimästä alkiota ja ehkäistä uusien munasolujen kypsyminen raskauden aikana. Sammakossa sama hormoni käynnistää munien kypsymisen ja kudun. Kynsisammakkokoetta voidaan pitää ensimmäisenä luotettavana raskaustestinä.Virtsan mahdollisesti sisältämä gonadotropiini kypsytti sen munat alle vuorokaudessa. Väärä positiivinen tulos oli mahdollinen vain, jos laboratorio-oloissa ilmeni jotain sellaista, joka käynnisti kudun laskemisen luonnossa. 1960-luvulla kemialliset testit syrjäyttivät sammakkomenetelmän. Nekin perustuivat silti virtsan sisältämään gonadotropiiniin. Samaa periaatetta käytetään myös nykyisin käytössä olevissa raskaustesteissä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: