plastik i havet teaser image

Roskis imee muovijätettä meristä

Muovijäte on valtava ongelma maailman merissä. Nyt Seabin-meriroskis käy taistoon muovijätettä vastaan. Se ahmii jätteitä, öljyä ja muovia hyvällä ruokahalulla ja pumppaa toisesta päästään ulos puhdistettua vettä.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016 teksti Mikkel Skovbo

8 000 000 tonnia muovia.

Vuosittain meriin päätyy näin iso määrä muovjätettä. Tieto oli liikaa kahdelle australialaiselle surffaajalle, jotka irtisanoutuivat päivätyöstään ja ryhtyivät keksijöiksi.

Ystävykset ovat viimeiset 10 vuotta puuhanneet Seabin-meriroskiksen parissa. Roskis tulee markkinoille vuoden 2016 loppupuolella.

Ahmijaroskis on merten muovijätteen viholllinen

Seabin on yksinkertainen laite, joka koostuu ämpäristä, pumpusta ja suodattimesta.

Pumppu imee vettä ja pinnalla kelluvat jätteet ämpäriin, jonka luonnonkuituinen roskapussi suodattaa vedestä öljyn, pesuaineet ja muovijätteen, ennen kuin puhdistettu vesi jatkaa ämpärin pohjalle ja pumpun kautta jälleen mereen.

Roskapussin yläosa on kiinni kelluvassa osassa, joka takaa sen, että roskis pysyy juuri vedenpinnan tasossa.

Vuorovesi aiheuttaa kuitenkin ongelmia, ja siksi Seabin-roskis on ainakin alkuvaiheessa tarkoitettu vain satama-alueille. Meriroskis pitää asentaa kohtiin, joihin virtaukset ja tuuli kasaavat eniten roskia.

Australialaiset surffarit Andrew Turton (vas.) ja Pete Ceglinski arvioivat meriroskiksien kappalehinnaksi noin 3 500 euroa.

Seabin-roskikset aiotaan tulevaisuudessa valmistaa siitä muovista, jota niillä kerätään meristä. Ensisijaisesti roskiksilla halutaan vähentää meriin leviävän muovijätteen määrää.

Ja kyseessä on iso homma:

FAKTA: MERTEN MUOVIJÄTE

? MITEN PALJON? Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan meriin joutuu joka vuosi keskimäärin 8 miljoonaa tonnia muovia. Määrä vastaa sitä, että maailman merien rannikoilla olisi 5 muovikassia jokaisella 30 sentin matkalla. Tai sitä, että ohi kulkisi täysi roska-auto vuoden jokaisena minuuttina. Eikä tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta: vuonna 2025 meriin arvioidaan pääsevän 17,5 miljoonaa tonnia muovia.

|

Kuka roskaa eniten? Mitä tummemmalla värillä maa on merkitty, sitä enemmän siellä on muovijätettä, joka saattaa helposti joutua mereen [University of Santa Barbara].

? MISTÄ MUOVIJÄTE TULEE? 80 prosenttia muovijätteestä tulee maalta. Suurimmat syypäät ovat kaatopaikat, teollisuus, likavedet ja turistit, jotka heittävät roskansa mereen ja rannoille. Loput 20 prosenttia on peräisin merenkulusta, offshore-teollisuudesta ja kalastuksesta.

? MITÄ MUOVIJÄTTEELLE TAPAHTUU? Tuuli ja virtaukset kuljettavat muovin valtameriin, joissa se ajautuu merivirtojen keskellä oleviin jätepyörteisiin.

Viisi suurta merivirtaa Atlantilla, Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä keräävät suurimman osan muovijätteestä jätepyörteisiin [Wikimedia Commons].

Merellä Auringon ultraviolettisäteily, tuuli ja aallot hajottavat muovin pieniksi hiukkasiksi, joiden koko on 1–5 milliä. Muovin kemiallinen koostumus muuttuu sitä mukaa kuin sen lisäaineet liukenevat meriveteen.

Mikromuovisoppa kerääntyy jätepyörteiden ympärille. Sitä kutsutaan muovisaareksi, vaikka muovi onkin niin pieniä palasina, että sitä ei voi silmin erottaa. Suurin osa muovista on vedenpinnan alla. Merialueiden, joilla on runsaasti hajonnutta muovia, pinta-ala on yhtä suuri kuin Afrikan.

? ONKO MUOVIJÄTE VAARALLISTA? Mikromuovia ja sen pinnalle tarttuneita ympäristömyrkkyjä kertyy merten eliöstöön ja sitä kautta eteenpäin ravintoketjussa. Muovien pehmennysaineet, öljyjäämät ja palamisenestoaineet päätyvät lopulta isoihin kaloihin ja sitä kautta myös ihmisten vatsaan. Ihmisistä ei vielä ole löydetty merten muovijätteestä peräisin olevia myrkkyjä, mutta jos niin käy, aineet aiheuttavat syöpää, epämuodostumia ja hedelmättömyyttä.

Muovijäte ajetaan ahtaalle

Hienoista tavoitteistaan huolimatta ahkera Seabin-meriroskis on vain pieni tekijä taistelussa merten muovijätettä vastaan.

The Ocean Cleanup -hanke sen sijaan käsittää mittavia toimia, joilla muovijätettä yritetään vähentää. Tavoitteena on asentaa kelluva 100 kilometriä pitkä este Havaijin ja Kalifornian välille vuonna 2020. Sen on määrä kerätä puolet alueella lojuvasta muovijätteestä. Lue lisää artikkelista:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: