Merenpohjan merilevämetsät

Voivatko levät muodostaa oikeasti metsiä? Eivätkö ne ole siihen liian pieniä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vaikka suurin osa levistä on pieniä, jopa mikroskooppisia, jotkin ruskolevälajit, kuten kelpit, muodostavat metsikkömäisiä kasvustoja. Esimerkiksi Kalifornian rannikolla kasvaa jopa satojen hehtaarien laajuisia kelpmetsiä. Niitä tavataan myös Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin rannikoilla. Levämetsän ”puut” eivät kuitenkaan muistuta tavallisia puita kuin pituudeltaan. Kookkaat levät ovat lähinnä pensasmaisia ja niiden pehmeässä sekovarressa on lehtimäisiä haarakkeita. Koralliriuttojen tavoin merilevämetsät muodostavat runsaslajisia ekosysteemejä. Kaliforniassa meribiologit ovat laskeneet niiden suojissa elävän yli 800 kala- ja muuta eliölajia. Kelp sopii myös teollisuuden raaka-aineeksi. Kalifornian rannikolla korjataan kelpiä useita kertoja vuodessa. Nopeakasvuisen levän vuosittainen sato on 100 000 tonnia. Hyvissä olosuhteissa kelp voi kasvaa 50 cm vuorokaudessa. Kelpistä saadaan alginaatteja, mm. algiinia. Alginaatit ovat levien soluseinämän tärkein rakennusaine. Alginaatteja käytetään paljon elintarviketeollisuudessa esimerkiksi sidos- ja stabilointiaineena. Alginaatteja lisätään mm. maitotuotteisiin, kuten jäätelöön, jossa ne estävät kiteiden muodostumista. Lisäksi alginaatteja käytetään saippua-, muovi- ja tekstiiliteollisuudessa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: