125 miljoonaa vuotta sitten Kiinassa eläneen hirmuliskon fossiili valottaa aivan uudella tavalla Tyrannosaurus rexin eli tyranniliskon kehitystä. Kiinalaistutkijat ovat yhdessä yhdysvaltalaisen kollegansa Paul Serenon kanssa löytäneet tämän maailman tunnetuimman lihansyöjäliskon pienen edeltäjän, joka on saanut tieteelliseksi nimekseen Raptorex kriegsteini. Sen kokonaispituus oli 2,5 metriä, ja se painoi vain ”inhimilliset ” 65 kiloa.
Löydöstä tekee erityisen mielenkiintoisen se, että Raptorex kriegsteini oli anatomisessa mielessä sitä 40–60 miljoonaa vuotta myöhemmin eläneen 12-metrisen ja jopa kuuden tonnin painoisen T. rexin tarkka pienoismalli. Kummallakin lajilla oli pitkät, lihaksikkaat takaraajat, niihin verrattuna lähes surkastuneilta vaikuttavat pienet eturaajat ja huomattavan kookas pää.
Aikaisemmin on pidetty todennäköisenä, että T. rexin varhaiset edeltäjät olivat vartaloltaan ja etu- ja takaraajoiltaan sopusuhtaisempia. Tutkijoiden mukaan R. kriegsteini oli melko varmasti itse ravintonsa saalistava nopea ja aggressiivinen peto, koska sekä sillä että T. rexillä oli vahvat leuat ja terävät hampaat. T. rexiä on tosin viime aikoina alettu epäillä raadonsyöjäksi.
R. kriegsteinin fossiili osoittaa tyranniliskojen kaltaisten takaraajojensa varassa liikkuneiden matelijoiden, teropodien, ruumiinrakenteen kehittyneen hyvin varhain. Samasta perusmallista vain syntyi vuosimiljoonien aikana uusia muunnoksia, jotka olivat toinen toistaan suurempia.
R. kriegsteinin ja T. rexin kokoerosta voidaan päätellä, että liitukaudella 146–65,5 miljoonaa vuotta sitten sama petoliskon perusmuoto sai yli 90-kertaiset mitat.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.