Afrikassa 1–2 miljoonaa vuotta sitten elänyttä ihmislajia edeltänyttä etelänapinaa Australopithecus robustusta on pidetty taidoiltaan varsin kehittymättömänä. Uusien tutkimusten valossa näyttää kuitenkin siltä, että ihmisen alkeellinen edeltäjä osasi valmistaa työkaluja.
Sterkfonteinin ja Swartskransin kaivauksissa Etelä-Afrikasta löytyneet luiset kaivuvälineet ovat niitä tutkineiden eteläafrikkalaisen Lucinda Backwellin ja ranskalaisen Francesco d’Erricon mukaan maailman vanhimmat tunnetut työkalut. 13–19 cm pitkät luut on työstetty kaivamiseen sopiviksi, ja A. robustus on osannut tietoisesti valita juuri tietynlaiset luut. Tämä viittaisi siihen, että A. robustuksen henkiset kyvyt ovat olleet huomattavasti oletettua kehittyneemmät. A. robustus söi pääasiassa kasveja ja juuria, joita se kaivoi maasta luista tehdyillä apuvälineillä, mutta sen fossiileista on löytynyt tietyntyyppistä hiiltä, joka viittaa myös erittäin runsasproteiiniseen ravintoon. Backwellin ja d’Errivon mukaan proteiini oli peräisin termiiteistä, joita A. robustus kaivoi pesistä erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistamallaan työkalulla. Termiiteissä on runsaasti hyödyllisiä proteiineja ja rasvoja, ja mm. nykyiset simpanssit kaivavat itselleen ruokaa termiittipesistä pitkillä kepeillä. Ne eivät kuitenkaan valmista työkaluja itse niin kuin Australopithecus robustus.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.