Raavas strutsilisko söi kuin sorsa

Petona pidetty lisko luultavasti kasvinsyöjä

144–65 miljoonaa vuotta sitten maapallolla eli 7 m pitkäksi ja 450 kg painavaksi kasvanut strutsia muistuttanut hirmulisko, jonka tieteellinen nimi on Ornithomimus. Sen ruumiinrakenteen erikoisuus oli nokka, jonka perusteella paleontologit ovat yrittäneet päätellä, mitä se söi. Toiset tutkijat uskovat Ornithomimuksen olleen lihansyöjä, joka käytti nokkaansa saalistamiseen. Tätä teoriaa tukee se, että strutsiliskon muut piirteet viittaavat sukulaisuuteen tyranniliskon kaltaisten petoliskojen kanssa. Toisen käsityksen mukaan strutsilisko eli kasviravinnolla, jota se hankki repimällä nokallaan kuorta puunrungoista.
Yhdysvaltojen luonnonhistoriallisen museon paleontologi Peter Norell uskoo, että molemmat veikkaukset menevät vikaan. Hänen mukaansa nokalla oli aivan toinen tehtävä. Hän perustaa näkemyksensä Kanadasta ja Mongoliasta löydettyihin Ornithomimuksen fossiileihin, joissa on säilynyt selvät jäljet nokan pehmeistä kudoksista.
Norellin mukaan fossiilien nokka muistuttaa huomattavasti nykyisiä sorsalintuja, jotka hankkivat ravintonsa siivilöimällä pieniä vesikasveja nokallaan. Ne ottavat vettä nokkaansa ja painavat sen kielellä ulos nokan reunoissa olevien sälöjen läpi. Ornithomimuksen nokan kappaleissa on nähtävissä jälkiä samankaltaisista sälöistä tai karvoista, joilla strutsilisko on voinut pitää ravinnon nokassaan ja valuttaa veden ulos. Uutta teoriaa tukevat Kiinasta löydetyt strutsiliskofossiilit. Niiden mahassa näyttää olleen gastroliitteja eli ravinnon hienontamista edistäviä pikkukiviä, jollaisia myös siivilänokkaisilla nykylinnuilla on lihasmahassaan.