Kilpikonnan sukulainen nousi ensimmäisenä kahdelle jalalle

Pystyasento auttoi kasvinsyöjäliskoa pakenemaan saalistajia

Hirmuliskojen on uskottu olleen ensimmäisiä eläimiä, jotka kulkivat kahdella raajalla, mutta nyt näyttää siltä, että ne joutuvat luopumaan ykkössijasta. Gothasta Saksasta on löydetty 290 miljoonaa vuotta vanha fossiloitunut Eudibamus cursoris -lajin lisko, joka on todennäköisesti kulkenut pystyasennossa. Ensimmäiset kahdella jalalla liikkuneet hirmuliskot ilmestyivät maapallolle tiettävästi vasta 80 miljoonaa vuotta myöhemmin. Tutkijoiden mukaan noin 25 cm:n pituiseksi kasvanut E. cursoris pystyi nousemaan takajaloilleen ja juoksemaan varsin ripeästi. Takaraajat olivat 64 prosenttia pidemmät kuin eturaajat, ja lonkka-, polvi- ja nilkkanivelet olivat niin joustavat, että eläin pystyi ottamaan pitkiä askelia. Parhaimmillaan se saavutti 25 kilometrin tuntinopeuden. Pitkä pyrstö toimi tasapainon ylläpitäjänä. Ruumiinrakenteensa ansiosta Eudibamus cursoris pystyi juoksemaan sekä nopeammin että varmemmin kuin saalistajansa. Se itse oli kasvinsyöjä. Ilmeisesti juuri kyky juosta nopeasti auttoi E. cursorista säilymään 30 miljoonaa vuotta. Nykyeläimistä E. cursosiksen lähin sukulainen on kilpikonna. E. cursoriksen juoksukyky osoittaa joidenkin tutkijoiden mukaan, että pystyasennossa juoksemisen taito on kehittynyt paitsi paljon aikaisemmin kuin on oletettu myös useita kertoja eri lajeilla elämän evoluution aikana. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä E. cursoriksen juoksutyylistä. Mm. Yalen yliopiston paleontologian tutkija Jacques Gauthier on sitä mieltä, että Saksasta löydetyn fossiilin varpaat ovat liian lyhyet pystyasennossa kulkevalle eläimelle.