Hampaiden kehitys alkoi leuattoman kalan suussa

Ensimmäinen hampaallinen eläin levänsyöjä

Hampaat ovat monille selkärankaisille elintärkeä ruumiinosa. Hampaita on löydetty miljoonia vuosia vanhoista maakerrostumista, mutta se, missä evoluution vaiheessa ensimmäiset eläimet saivat suuhunsa hampaat, on ollut epäselvää.
Brittiläisen Leicesterin yliopiston paleontologi Mark Purnell on pureutunut hampaiden kehityshistoriaan ja tullut siihen tulokseen, että ensimmäinen hampaiden kaltainen purukalusto kehittyi Heterostraci-suvun alkukaloille. Nämä leuattomat alkukalat elivät 354–480 miljoonaa vuotta sitten. Heterostracien hampaisto ei kuitenkaan koostunut erillisistä hampaista, vaan niiden “hampaat” olivat suuta ympäröineen luulevyn piikkimäisiä ulokkeita. Ne olivat kuitenkin hammasluuta, joka on muuta luukudosta kovempaa.
Alkukalan hampaat eivät olleet erityisen käyttöhelpoiset ainakaan saalistuksen kannalta. Ne sojottivat suoraan eteenpäin, joten niillä oli hankalaa tarttua saaliiseen tai paloitella ja pureskella sitä. Todennäköisesti alkukalat käyttivät alkeellisia hampaitaan etupäässä kivien pinnalla kasvaneen levän tai pohjakasvillisuuden näykkimiseen. Brittiläisen Royal Society -tiedeyhdistyksen lehdessä esitelty ajatus on vain yksi teoria muiden joukossa, mutta ainakin Purnell on vakuuttunut siitä, että ensimmäiset hampaat eivät kehittyneet verenhimoisille raatelijoille vaan harmittomille levänsyöjille.